Alkemia. Keskiajan alkemistit olivat kuin nykytutkijoiden esi-isiä. He tekivät kokeita sekoitellen aineita keskenään suurena pyrkimyksenään luoda muista aineista kultaa.
Hovirakkaus. Niin sanottu hovirakkaus eli ritarillinen liehittely kehittyi oikeaksi lemmen taide- ja taitolajiksi keskiajalla, jolloin varsinaiset avioliitot harvoin perustuivat muihin kuin järkisyihin.
Ravitsemus. Mitä keskiajalla syötiin? Suuhunpantavaa löytyi omasta maasta, kunhan sato oli tuottoisa. Huonoina vuosina erityisesti köyhät kärsivät nälkää.
Linnanherrat ja talonpojat. Keskiajalla elettiin luokkayhteiskunnassa, jossa rikkaat ylhäiset hallitsivat alueita ja antoivat maksua vastaan maitaan köyhille talonpojille viljeltäviksi.
Viikingit. Keskiaika oli paitsi ritarien ja prinsessojen, myös viikinkien aikaa. Viikingit tunnetaan matkustavina riitapukareina, mutta heidän ansiokkaat matkansa aiheuttivat muutakin kuin pelkoa ja sekasortoa.
Narrit. Tiedämme, että narri narraa ja naurattaa, mutta mitä keskiajan narri oikein teki? Tuolla hassulla hahmolla oli hoveissa erityinen asema ja omat velvollisuutensa, eikä työ ollut pelkkää pelleilyä.
Maustehuuma. Keskiajalla ruoanlaittajat hullaantuivat täysin mausteisiin. Vaikka ne olivat kalliita, mausteita ripoteltiin ylhäisön keittiössä reilulla kädellä ruokaan kuin ruokaan.
Ajantaju. Keskiajan ihminen hahmotti aikaa eri tavalla kuin nykyään. Mistä hän osasi katsoa, milloin nousta, milloin mennä töihin tai käydä nukkumaan, kun kelloja ei ollut keksittykään?
Katedraalit. Keskiajalla kirkon asema oli tärkeä, ja kasvava seurakunta tarvitsi isompia tiloja. Kuinka valtavat katedraalit pystytettiin aikana, jolloin ei vielä tunnettu nostokurkia ja muita työkoneita?
Pidot. Pitojen järjestäminen oli keskiajan linnanherroille tilaisuus näyttää omaa mahtiaan ja myös osoittaa hyväntahtoisuutta vähäosaisia kohtaan. Vieraiksi kutsuttiin väkeä niin rikkaista kuin köyhistä.
Lapsuus. Keskiajalla lapsuus oli lyhyt ja rankka. Lapset osallistuivat raskaisiin kotitöihin, ja vain varakkaimmat pääsivät kouluun. Joskus kuitenkin löytyi aikaa leikkiä, ja leluja keksittiin mistä vain.
Lääketiede. Keskiajalla ei kannattanut sairastua, koska lääkintämenetelmät olivat melko alkukantaisia. Hiljalleen alettiin kuitenkin perustaa sairaaloiden esimuotoja, ja lääkärin ammatti alkoi muotoutua.
Sotkuisuus. Keskiajalla rapa roiskui, kun kaupunkien päällystämättömät kadut täyttyivät sinne viskotuista jätevesistä ja roskista. Asuminen kävi tukalaksi, kun sotku aiheutti haju- ja terveyshaittoja.
Linnoitusten valtaaminen. Vankaksi rakennetun linnan valtaaminen ei ollutkaan keskiajalla lastenleikkiä. Niihin hyökkääminen vaati kekseliäisyyttä ja rohkeutta, koska moni asia saattoi mennä yrityksessä pahasti pieleen.
Myytit ja legendat. Taruolennot kuten lohikäärmeet, keijut ja yksisarviset ovat meille satua, mutta keskiajan ihminen suhtautui olentoihin toisin. Uskottiin, että näihin olentoihin voi törmätä milloin vain.
Peseytyminen. Usein ajatellaan, että keskiajalla ei juuri peseydytty, kun elinolotkin olivat usein siivottomat ja yksinkertaiset. Totuus on kuitenkin toisenlainen: kylpylät olivat kovassa käytössä.
Narrien juhla. Keskiajallakin oli suuria kansanjuhlia, joista hulvattomin oli nimeltään narrien juhla. Tuona päivänä koko kaupunki osallistui huvitteluun. Näissä naamiaisissa kaikki oli mahdollista.
Ritarit. Kaikki tietävät saduista ja tarinoista, että keskiajalla oli uljaita ritareita, mutta kuinka ritariksi pääsi ja kuinka vanhana ritarin uralle lähdettiin?
Trubaduurit ja minstrelit. Keskiajan muusikoita kutsuttiin trubaduureiksi ja minstreleiksi. Koska musiikki kuului huvitteluun jo tuolloin, näitä soittajia ja laulajia kutsuttiin esiintymään aina hovia myöten.
Perhe-elämä. Perhe oli tärkeä jo keskiajalla. Perheet olivat monilapsisia ja elämä ajoittain hyvin työlästä, kun asuttiin ahtaasti ja yksinkertaisissa oloissa.
Lujien linnojen rakentaminen. Keskiaika oli jykevien linnojen aikaa. Ensimmäiset linnat nousivat puusta, mutta vähitellen puolustuksen kehittyessä päädyttiin rakentamaan oikeita sotalinnoituksia.
Alkemia. Keskiajan alkemistit olivat kuin nykytutkijoiden esi-isiä. He tekivät kokeita sekoitellen aineita keskenään suurena pyrkimyksenään luoda muista aineista kultaa.
Hovirakkaus. Niin sanottu hovirakkaus eli ritarillinen liehittely kehittyi oikeaksi lemmen taide- ja taitolajiksi keskiajalla, jolloin varsinaiset avioliitot harvoin perustuivat muihin kuin järkisyihin.
Ravitsemus. Mitä keskiajalla syötiin? Suuhunpantavaa löytyi omasta maasta, kunhan sato oli tuottoisa. Huonoina vuosina erityisesti köyhät kärsivät nälkää.
Linnanherrat ja talonpojat. Keskiajalla elettiin luokkayhteiskunnassa, jossa rikkaat ylhäiset hallitsivat alueita ja antoivat maksua vastaan maitaan köyhille talonpojille viljeltäviksi.
Viikingit. Keskiaika oli paitsi ritarien ja prinsessojen, myös viikinkien aikaa. Viikingit tunnetaan matkustavina riitapukareina, mutta heidän ansiokkaat matkansa aiheuttivat muutakin kuin pelkoa ja sekasortoa.
Narrit. Tiedämme, että narri narraa ja naurattaa, mutta mitä keskiajan narri oikein teki? Tuolla hassulla hahmolla oli hoveissa erityinen asema ja omat velvollisuutensa, eikä työ ollut pelkkää pelleilyä.
Maustehuuma. Keskiajalla ruoanlaittajat hullaantuivat täysin mausteisiin. Vaikka ne olivat kalliita, mausteita ripoteltiin ylhäisön keittiössä reilulla kädellä ruokaan kuin ruokaan.
Ajantaju. Keskiajan ihminen hahmotti aikaa eri tavalla kuin nykyään. Mistä hän osasi katsoa, milloin nousta, milloin mennä töihin tai käydä nukkumaan, kun kelloja ei ollut keksittykään?
Katedraalit. Keskiajalla kirkon asema oli tärkeä, ja kasvava seurakunta tarvitsi isompia tiloja. Kuinka valtavat katedraalit pystytettiin aikana, jolloin ei vielä tunnettu nostokurkia ja muita työkoneita?
Pidot. Pitojen järjestäminen oli keskiajan linnanherroille tilaisuus näyttää omaa mahtiaan ja myös osoittaa hyväntahtoisuutta vähäosaisia kohtaan. Vieraiksi kutsuttiin väkeä niin rikkaista kuin köyhistä.
Lapsuus. Keskiajalla lapsuus oli lyhyt ja rankka. Lapset osallistuivat raskaisiin kotitöihin, ja vain varakkaimmat pääsivät kouluun. Joskus kuitenkin löytyi aikaa leikkiä, ja leluja keksittiin mistä vain.
Lääketiede. Keskiajalla ei kannattanut sairastua, koska lääkintämenetelmät olivat melko alkukantaisia. Hiljalleen alettiin kuitenkin perustaa sairaaloiden esimuotoja, ja lääkärin ammatti alkoi muotoutua.
Sotkuisuus. Keskiajalla rapa roiskui, kun kaupunkien päällystämättömät kadut täyttyivät sinne viskotuista jätevesistä ja roskista. Asuminen kävi tukalaksi, kun sotku aiheutti haju- ja terveyshaittoja.
Linnoitusten valtaaminen. Vankaksi rakennetun linnan valtaaminen ei ollutkaan keskiajalla lastenleikkiä. Niihin hyökkääminen vaati kekseliäisyyttä ja rohkeutta, koska moni asia saattoi mennä yrityksessä pahasti pieleen.
Alkemia. Keskiajan alkemistit olivat kuin nykytutkijoiden esi-isiä. He tekivät kokeita sekoitellen aineita keskenään suurena pyrkimyksenään luoda muista aineista kultaa.
Myytit ja legendat. Taruolennot kuten lohikäärmeet, keijut ja yksisarviset ovat meille satua, mutta keskiajan ihminen suhtautui olentoihin toisin. Uskottiin, että näihin olentoihin voi törmätä milloin vain.
Hovirakkaus. Niin sanottu hovirakkaus eli ritarillinen liehittely kehittyi oikeaksi lemmen taide- ja taitolajiksi keskiajalla, jolloin varsinaiset avioliitot harvoin perustuivat muihin kuin järkisyihin.
Peseytyminen. Usein ajatellaan, että keskiajalla ei juuri peseydytty, kun elinolotkin olivat usein siivottomat ja yksinkertaiset. Totuus on kuitenkin toisenlainen: kylpylät olivat kovassa käytössä.
Ravitsemus. Mitä keskiajalla syötiin? Suuhunpantavaa löytyi omasta maasta, kunhan sato oli tuottoisa. Huonoina vuosina erityisesti köyhät kärsivät nälkää.
Narrien juhla. Keskiajallakin oli suuria kansanjuhlia, joista hulvattomin oli nimeltään narrien juhla. Tuona päivänä koko kaupunki osallistui huvitteluun. Näissä naamiaisissa kaikki oli mahdollista.
Linnanherrat ja talonpojat. Keskiajalla elettiin luokkayhteiskunnassa, jossa rikkaat ylhäiset hallitsivat alueita ja antoivat maksua vastaan maitaan köyhille talonpojille viljeltäviksi.
Ritarit. Kaikki tietävät saduista ja tarinoista, että keskiajalla oli uljaita ritareita, mutta kuinka ritariksi pääsi ja kuinka vanhana ritarin uralle lähdettiin?
Viikingit. Keskiaika oli paitsi ritarien ja prinsessojen, myös viikinkien aikaa. Viikingit tunnetaan matkustavina riitapukareina, mutta heidän ansiokkaat matkansa aiheuttivat muutakin kuin pelkoa ja sekasortoa.
Trubaduurit ja minstrelit. Keskiajan muusikoita kutsuttiin trubaduureiksi ja minstreleiksi. Koska musiikki kuului huvitteluun jo tuolloin, näitä soittajia ja laulajia kutsuttiin esiintymään aina hovia myöten.
Narrit. Tiedämme, että narri narraa ja naurattaa, mutta mitä keskiajan narri oikein teki? Tuolla hassulla hahmolla oli hoveissa erityinen asema ja omat velvollisuutensa, eikä työ ollut pelkkää pelleilyä.
Perhe-elämä. Perhe oli tärkeä jo keskiajalla. Perheet olivat monilapsisia ja elämä ajoittain hyvin työlästä, kun asuttiin ahtaasti ja yksinkertaisissa oloissa.
Maustehuuma. Keskiajalla ruoanlaittajat hullaantuivat täysin mausteisiin. Vaikka ne olivat kalliita, mausteita ripoteltiin ylhäisön keittiössä reilulla kädellä ruokaan kuin ruokaan.
Lujien linnojen rakentaminen. Keskiaika oli jykevien linnojen aikaa. Ensimmäiset linnat nousivat puusta, mutta vähitellen puolustuksen kehittyessä päädyttiin rakentamaan oikeita sotalinnoituksia.
Ajantaju. Keskiajan ihminen hahmotti aikaa eri tavalla kuin nykyään. Mistä hän osasi katsoa, milloin nousta, milloin mennä töihin tai käydä nukkumaan, kun kelloja ei ollut keksittykään?