Formula 1: Vuosikatsaus 1980. Vuoden 1980 alussa F1-kauden aloitti ennätysmäärä tiimejä. Vastakkain olivat Cosworth-moottoriset erikoistiimit sekä Ferrarin ja Renaultin kaltaiset suuret valmistajat. Ferrari oli jäänyt junasta tärkeän maaefektin suhteen.

1979. Lähes kaikki tallit olivat kehittäneet kaudelle 1979 niin sanotun siipi- eli maaefektiauton, jolla mutkat voitiin ajaa entistä kovempaa. Pisteissä otettiin huomioon vain kahdeksan parasta yhteensä 16 kilpailusta, joten sarja näytti tasaisemmalta kuin mitä se todellisuudessa oli. Mestari oli kuitenkin mestari laskentamenetelmistä riippumatta.

Formula 1: Vuosikatsaus 1978. F1-kausi 1978 viitoitti tietä tulevaan. Jatkossa tärkeän maaefektin otti ensimmäisenä käyttöön Chapmanin Lotus-tiimi. Brabham yritti panna kampoihin puhallinautolla, joka kiellettiin yhden kisan jälkeen. Ronnie Petersonin kuolema kolarin ja leikkauksen jälkeisiin komplikaatioihin oli suuri menetys koko autourheilulle.

1977. Niki Lauda oli toipunut edelliskauden pahasta onnettomuudesta ja alkoi jälleen jahdata maailmanmestaruutta. Kovimpia vastustajia olivat Mario Andretti ja Jody Scheckter. Renault nähtiin GP-kilpailussa ensi kertaa sitten vuoden 1906, ja ensimmäisen kerran F1:ssä.

Formula 1: Vuosikatsaus 1976. F1-kausi 1976 oli yksi dramaattisimmista kautta aikojen. Vaikka kausi olikin ensimmäinen jolloin kisoissa ei tullut kuolonuhreja, vuotta varjosti Niki Laudan vakava loukkaantuminen viimeisessä Saksan vanhalla Nürburgringin radalla ajetussa kisassa.

1975. Kausi 1975 oli erikoinen, sillä kaksi kilpailua jäi tyngäksi ja sateiset olot vaikuttivat paljon tuloksiin. Tuolloin ei vielä käytetty välikelin renkaita. Oli vain kuivan kelin ja sadekelin renkaat. Mestaruus ratkesi tifosojen riemuksi Monzassa, Ferrarin kotikentällä.

Formula 1: Vuosikatsaus 1974. F1-kaudella 1974 alkoi uusien kuljettajien esiinmarssi ja suuri tiiminvaihtokierros. Ferrari nousi kauden 1973 alhosta ja Brabham sekä Tyrrell saavuttivat menestystä.

1973. Kaudella 1973 tehtiin sääntömuutoksia autojen turvallisuuden parantamiseksi, mutta kuolemaan johtaneita onnettomuuksia tapahtui edelleen usein. Silverstonen joukkokolarista selvittiin kuitenkin ihmeen vähin vammoin, joten edistystäkin oli selvästi tapahtunut.

1972. Vuonna 1972 lähes kaikki F1-tallit olivat luopuneet kansallisista tunnuksista ja ajoivat sponsoriensa väreissä. Vain Ferrari pysyi uskollisena Italian punaiselle värille. Mestaruudesta kävivät kovinta taistelua Brasilian Emerson Fittipaldi ja Britannian Jackie Stewart.

1971. Kaudella 1971 moni talli, muun muassa Ferrari, käytti 12-sylinteristä moottoria. Toiset taas luottivat Cosworthin 8-sylinteriseen. Niin teki myös Tyrrellillä ajanut skotti Jackie Stewart. Oliko lähes tehdastekoinen Cosworth jo liian vanha ja heikkotehoinen?

1970. Vuonna 1970 kiinnostavimpa talleja olivat Lotus, Ferrari ja Brabham sekä tulokastalli March. Kuljettajista mainittakoon Jochen Rindt, Jacky Ickx ja Jackie Stewart. Kauden aikana menehtyi kolme F1-kuljettajaa, mikä sai ajajat vaatimaan parannuksia rataturvallisuuteen.

Formula 1: Vuosikatsaus 1980. Vuoden 1980 alussa F1-kauden aloitti ennätysmäärä tiimejä. Vastakkain olivat Cosworth-moottoriset erikoistiimit sekä Ferrarin ja Renaultin kaltaiset suuret valmistajat. Ferrari oli jäänyt junasta tärkeän maaefektin suhteen.

1979. Lähes kaikki tallit olivat kehittäneet kaudelle 1979 niin sanotun siipi- eli maaefektiauton, jolla mutkat voitiin ajaa entistä kovempaa. Pisteissä otettiin huomioon vain kahdeksan parasta yhteensä 16 kilpailusta, joten sarja näytti tasaisemmalta kuin mitä se todellisuudessa oli. Mestari oli kuitenkin mestari laskentamenetelmistä riippumatta.

Formula 1: Vuosikatsaus 1978. F1-kausi 1978 viitoitti tietä tulevaan. Jatkossa tärkeän maaefektin otti ensimmäisenä käyttöön Chapmanin Lotus-tiimi. Brabham yritti panna kampoihin puhallinautolla, joka kiellettiin yhden kisan jälkeen. Ronnie Petersonin kuolema kolarin ja leikkauksen jälkeisiin komplikaatioihin oli suuri menetys koko autourheilulle.

1977. Niki Lauda oli toipunut edelliskauden pahasta onnettomuudesta ja alkoi jälleen jahdata maailmanmestaruutta. Kovimpia vastustajia olivat Mario Andretti ja Jody Scheckter. Renault nähtiin GP-kilpailussa ensi kertaa sitten vuoden 1906, ja ensimmäisen kerran F1:ssä.

Formula 1: Vuosikatsaus 1976. F1-kausi 1976 oli yksi dramaattisimmista kautta aikojen. Vaikka kausi olikin ensimmäinen jolloin kisoissa ei tullut kuolonuhreja, vuotta varjosti Niki Laudan vakava loukkaantuminen viimeisessä Saksan vanhalla Nürburgringin radalla ajetussa kisassa.

1975. Kausi 1975 oli erikoinen, sillä kaksi kilpailua jäi tyngäksi ja sateiset olot vaikuttivat paljon tuloksiin. Tuolloin ei vielä käytetty välikelin renkaita. Oli vain kuivan kelin ja sadekelin renkaat. Mestaruus ratkesi tifosojen riemuksi Monzassa, Ferrarin kotikentällä.

Formula 1: Vuosikatsaus 1974. F1-kaudella 1974 alkoi uusien kuljettajien esiinmarssi ja suuri tiiminvaihtokierros. Ferrari nousi kauden 1973 alhosta ja Brabham sekä Tyrrell saavuttivat menestystä.

1973. Kaudella 1973 tehtiin sääntömuutoksia autojen turvallisuuden parantamiseksi, mutta kuolemaan johtaneita onnettomuuksia tapahtui edelleen usein. Silverstonen joukkokolarista selvittiin kuitenkin ihmeen vähin vammoin, joten edistystäkin oli selvästi tapahtunut.

1972. Vuonna 1972 lähes kaikki F1-tallit olivat luopuneet kansallisista tunnuksista ja ajoivat sponsoriensa väreissä. Vain Ferrari pysyi uskollisena Italian punaiselle värille. Mestaruudesta kävivät kovinta taistelua Brasilian Emerson Fittipaldi ja Britannian Jackie Stewart.

1971. Kaudella 1971 moni talli, muun muassa Ferrari, käytti 12-sylinteristä moottoria. Toiset taas luottivat Cosworthin 8-sylinteriseen. Niin teki myös Tyrrellillä ajanut skotti Jackie Stewart. Oliko lähes tehdastekoinen Cosworth jo liian vanha ja heikkotehoinen?

1970. Vuonna 1970 kiinnostavimpa talleja olivat Lotus, Ferrari ja Brabham sekä tulokastalli March. Kuljettajista mainittakoon Jochen Rindt, Jacky Ickx ja Jackie Stewart. Kauden aikana menehtyi kolme F1-kuljettajaa, mikä sai ajajat vaatimaan parannuksia rataturvallisuuteen.

Formula 1: Vuosikatsaus 1980. Vuoden 1980 alussa F1-kauden aloitti ennätysmäärä tiimejä. Vastakkain olivat Cosworth-moottoriset erikoistiimit sekä Ferrarin ja Renaultin kaltaiset suuret valmistajat. Ferrari oli jäänyt junasta tärkeän maaefektin suhteen.

1979. Lähes kaikki tallit olivat kehittäneet kaudelle 1979 niin sanotun siipi- eli maaefektiauton, jolla mutkat voitiin ajaa entistä kovempaa. Pisteissä otettiin huomioon vain kahdeksan parasta yhteensä 16 kilpailusta, joten sarja näytti tasaisemmalta kuin mitä se todellisuudessa oli. Mestari oli kuitenkin mestari laskentamenetelmistä riippumatta.

Formula 1: Vuosikatsaus 1978. F1-kausi 1978 viitoitti tietä tulevaan. Jatkossa tärkeän maaefektin otti ensimmäisenä käyttöön Chapmanin Lotus-tiimi. Brabham yritti panna kampoihin puhallinautolla, joka kiellettiin yhden kisan jälkeen. Ronnie Petersonin kuolema kolarin ja leikkauksen jälkeisiin komplikaatioihin oli suuri menetys koko autourheilulle.