Epävarma tulevaisuus. Ilmastonlämpeneminen on tosiasia. Muutos heijastuu suoraan maailman meriin ja veden kiertokulkuun, mikä vaikuttaa koko planeettaamme. Muutoksen laajuutta voidaan silti vasta arvailla. Osa 24/24.

Epävarma tulevaisuus. Ilmastonlämpeneminen on tosiasia. Muutos heijastuu suoraan maailman meriin ja veden kiertokulkuun, mikä vaikuttaa koko planeettaamme. Muutoksen laajuutta voidaan silti vasta arvailla. Osa 24/24.

Epävarma tulevaisuus. Ilmastonlämpeneminen on tosiasia. Muutos heijastuu suoraan maailman meriin ja veden kiertokulkuun, mikä vaikuttaa koko planeettaamme. Muutoksen laajuutta voidaan silti vasta arvailla. Osa 24/24.

Veden syke. Maailman vesistöt tarjoavat elinympäristön valtavalle lajirunsaudelle. Ihminen heiluttaa omilla toimillaan tuota herkkää tasapainoa, ja monia lajeja uhkaa sukupuutto.

Veden syke. Maailman vesistöt tarjoavat elinympäristön valtavalle lajirunsaudelle. Ihminen heiluttaa omilla toimillaan tuota herkkää tasapainoa, ja monia lajeja uhkaa sukupuutto.

Veden syke. Maailman vesistöt tarjoavat elinympäristön valtavalle lajirunsaudelle. Ihminen heiluttaa omilla toimillaan tuota herkkää tasapainoa, ja monia lajeja uhkaa sukupuutto.

Suuri sinisyys. Meret muodostavat kolme neljännestä Maan pinta-alasta. Niissä viihtyy niin mikroskooppisen pieniä kuin valtavankokoisia eliöitä.

Suuri sinisyys. Meret muodostavat kolme neljännestä Maan pinta-alasta. Niissä viihtyy niin mikroskooppisen pieniä kuin valtavankokoisia eliöitä.

Suuri sinisyys. Meret muodostavat kolme neljännestä Maan pinta-alasta. Niissä viihtyy niin mikroskooppisen pieniä kuin valtavankokoisia eliöitä.

Koralliriutta. Korallit viihtyvät vain puhtaassa vedessä ja ne muodostavat huikeita vedenalaisia kaupunkeja. Korallivedet ovat maailman ravintorikkainta aluetta.

Koralliriutta. Korallit viihtyvät vain puhtaassa vedessä ja ne muodostavat huikeita vedenalaisia kaupunkeja. Korallivedet ovat maailman ravintorikkainta aluetta.

Koralliriutta. Korallit viihtyvät vain puhtaassa vedessä ja ne muodostavat huikeita vedenalaisia kaupunkeja. Korallivedet ovat maailman ravintorikkainta aluetta.

Veden voima. Meri muokkaa rannikkoa, tarjoten monille eliölajeille turvallisen pesimäpaikan, jonka läheisyydessä on myös riittävästi ruokaa.

Veden voima. Meri muokkaa rannikkoa, tarjoten monille eliölajeille turvallisen pesimäpaikan, jonka läheisyydessä on myös riittävästi ruokaa.

Veden voima. Meri muokkaa rannikkoa, tarjoten monille eliölajeille turvallisen pesimäpaikan, jonka läheisyydessä on myös riittävästi ruokaa.

Merenalainen maailma. Maailman merten syvänteissä voi olla eliöitä joita emme vielä tunne. Merenpohjassa voi olla mitä mielikuvituksellisimpia eliölajeja, jotka odottavat löytäjäänsä.

Merenalainen maailma. Maailman merten syvänteissä voi olla eliöitä joita emme vielä tunne. Merenpohjassa voi olla mitä mielikuvituksellisimpia eliölajeja, jotka odottavat löytäjäänsä.

Merenalainen maailma. Maailman merten syvänteissä voi olla eliöitä joita emme vielä tunne. Merenpohjassa voi olla mitä mielikuvituksellisimpia eliölajeja, jotka odottavat löytäjäänsä.

Merenrannassa. Vesimassojen tauoton hakkaaminen muokkaa rantaviivaa, ja kalliot saavat ottaa vastaan meren raivon. Ne tarjoavat myös suojaa monille kasveille ja eläimille.

Merenrannassa. Vesimassojen tauoton hakkaaminen muokkaa rantaviivaa, ja kalliot saavat ottaa vastaan meren raivon. Ne tarjoavat myös suojaa monille kasveille ja eläimille.

Merenrannassa. Vesimassojen tauoton hakkaaminen muokkaa rantaviivaa, ja kalliot saavat ottaa vastaan meren raivon. Ne tarjoavat myös suojaa monille kasveille ja eläimille.

Maan ja veden välissä. Veden ja maan rajapinnalla tapahtuu jatkuvaa liikehdintää. Veden laskiessa nilviäiset ja madot kaivautuvat syvemmälle vettä etsien, merikilpikonnat taas vaeltavat maihin pesimään.

Maan ja veden välissä. Veden ja maan rajapinnalla tapahtuu jatkuvaa liikehdintää. Veden laskiessa nilviäiset ja madot kaivautuvat syvemmälle vettä etsien, merikilpikonnat taas vaeltavat maihin pesimään.

Maan ja veden välissä. Veden ja maan rajapinnalla tapahtuu jatkuvaa liikehdintää. Veden laskiessa nilviäiset ja madot kaivautuvat syvemmälle vettä etsien, merikilpikonnat taas vaeltavat maihin pesimään.

Ääriolosuhteissa. Myös osassa sisävesistöistä vesi on suolaista, silti niistäkin löytyy elämää. Suolaisilla soilla ja suolakaivoksissa elävien eliöiden on pitänyt kehittää erityisiä selviämismekanismeja.

Ääriolosuhteissa. Myös osassa sisävesistöistä vesi on suolaista, silti niistäkin löytyy elämää. Suolaisilla soilla ja suolakaivoksissa elävien eliöiden on pitänyt kehittää erityisiä selviämismekanismeja.

Ääriolosuhteissa. Myös osassa sisävesistöistä vesi on suolaista, silti niistäkin löytyy elämää. Suolaisilla soilla ja suolakaivoksissa elävien eliöiden on pitänyt kehittää erityisiä selviämismekanismeja.

Vuorovesijärjestelmä. Nousuvesi tuo uusia eliöitä jokiin ja rannikoille, ja laskuvesi tarjoaa lukuisille maaeläinlajeille mahdollisuuden hyödyntää meren ehtymättömiä ravintovarastoja.

Vuorovesijärjestelmä. Nousuvesi tuo uusia eliöitä jokiin ja rannikoille, ja laskuvesi tarjoaa lukuisille maaeläinlajeille mahdollisuuden hyödyntää meren ehtymättömiä ravintovarastoja.

Vuorovesijärjestelmä. Nousuvesi tuo uusia eliöitä jokiin ja rannikoille, ja laskuvesi tarjoaa lukuisille maaeläinlajeille mahdollisuuden hyödyntää meren ehtymättömiä ravintovarastoja.

Mangrovemetsän elämää. Mangrovesuot ovat varsin kiehtovia ekosysteemejä. Puut seisovat juuriensa varassa vedessä, muodostaen suojaisia koloja eliöiden turvaksi. Seudulla viihtyvät myös linnut ja nisäkkäät.

Mangrovemetsän elämää. Mangrovesuot ovat varsin kiehtovia ekosysteemejä. Puut seisovat juuriensa varassa vedessä, muodostaen suojaisia koloja eliöiden turvaksi. Seudulla viihtyvät myös linnut ja nisäkkäät.

Viidakon elämää. Kasvit haihduttavat aina vettä ja ilmankosteus on suuri monin paikoin. Sademetsissä kasvit kasvavat kerroksittain, ja eläimet ovat kehittäneet ainutlaatuisia puolustusmekanismeja.

Viidakon elämää. Kasvit haihduttavat aina vettä ja ilmankosteus on suuri monin paikoin. Sademetsissä kasvit kasvavat kerroksittain, ja eläimet ovat kehittäneet ainutlaatuisia puolustusmekanismeja.

Selviämisstrategia. Eliöillä on monenlaisia keinoja sietää veden puutetta. Miten kasvit ja eläimet kykenevät selviämään vähällä vedellä vaikkapa autiomaassa?

Selviämisstrategia. Eliöillä on monenlaisia keinoja sietää veden puutetta. Miten kasvit ja eläimet kykenevät selviämään vähällä vedellä vaikkapa autiomaassa?

Lammikoiden elämää. Sateet muodostavat tulvalammikoita ja tilapäisiä laguuneja, jotka kuhisevat elämää. Kuivuneiden lampien pohjamudassa lepotilaiset eliöt heräävät heti sateen tullen.

Lammikoiden elämää. Sateet muodostavat tulvalammikoita ja tilapäisiä laguuneja, jotka kuhisevat elämää. Kuivuneiden lampien pohjamudassa lepotilaiset eliöt heräävät heti sateen tullen.

Luonto talvipuvussa. Talven tullessa monet vedet jäätyvät ja maisema muuttuu valkoiseksi ja hiljaiseksi. Vedenpinnan alla jatkuu kuitenkin tavanomainen hyörinä.

Luonto talvipuvussa. Talven tullessa monet vedet jäätyvät ja maisema muuttuu valkoiseksi ja hiljaiseksi. Vedenpinnan alla jatkuu kuitenkin tavanomainen hyörinä.

Vedenpinnan tuntumassa. Toiset lajit viihtyvät pinnan alla, toiset veden pinnalla. Vedenpinta on siksi hyvä paikka saalistaa.

Vedenpinnan tuntumassa. Toiset lajit viihtyvät pinnan alla, toiset veden pinnalla. Vedenpinta on siksi hyvä paikka saalistaa.

Luonnollista kierrätystä. Myös luonto osaa kierrättää. Hylätyt kaivot ja muut rakennelmat päätyvät uusiokäyttöön, ja niihin saattaa syntyä aivan erityinen ekosysteemi.

Luonnollista kierrätystä. Myös luonto osaa kierrättää. Hylätyt kaivot ja muut rakennelmat päätyvät uusiokäyttöön, ja niihin saattaa syntyä aivan erityinen ekosysteemi.

Pimeyden keskellä. Vesi on kuin tehokas liuotin, joka kaivaa helposti tiensä kiven, kallion ja maaperän läpi. Maanalaisissa luolissa on vilkas eliömaailma, joka elää aina pimeässä.

Pimeyden keskellä. Vesi on kuin tehokas liuotin, joka kaivaa helposti tiensä kiven, kallion ja maaperän läpi. Maanalaisissa luolissa on vilkas eliömaailma, joka elää aina pimeässä.

Ravintoketjun pää. Levät ovat ravintoketjun ensimmäinen ja tärkeä lenkki. Niillä herkuttelevat monenlaiset pieneliöt, jotka puolestaan päätyvät kalojen, lintujen ja nisäkkäiden ruokalistalle.

Ravintoketjun pää. Levät ovat ravintoketjun ensimmäinen ja tärkeä lenkki. Niillä herkuttelevat monenlaiset pieneliöt, jotka puolestaan päätyvät kalojen, lintujen ja nisäkkäiden ruokalistalle.

Ravintovarasto. Virtaava vesi muokkaa maisemaa ja kuljettaa ravinteita, jotka laskeutuvat pohjaan virtauksen pysähtyessä.

Ravintovarasto. Virtaava vesi muokkaa maisemaa ja kuljettaa ravinteita, jotka laskeutuvat pohjaan virtauksen pysähtyessä.