Valkohait, tiikerihait ja härkähait ovat pitkään olleet maailman vaarallisimpia ja hurjimpia puremaan. Yli 400 miljoonaa vuotta sitten jokaiselle lajeista kehittyi erilaisia hyökkäystapoja. Nyt haiasiantuntijat aikovat selvittää, miksi näiden haiden puremat ovat niin vaarallisia. Onko kyse niiden voimakkaista leuoista, terävistä hampaista vai aivan jostain muusta?

Meritutkimuksen edistysaskeleet auttavat meitä ymmärtämään paremmin merten huippupetoa ja sen tapaa saalistaa. Muutokset haiden käytöksessä ja epätavallisten ihmisiin kohdistuneiden haihyökkäysten lisääntyminen innoittaa tutkijoita selvittämään, tulevatko hait nykyään lähemmäs rantaa saalistamaan. Oppivatko hait jonain päivänä saalistamaan maalla?

Elämän ja kuoleman voi erottaa vain muutama sekuntia haihyökkäyksessä. Jokaisen aina rannalla kävijöistä kokeneisiin sukeltajiin on käytettävä kaikki keinot välttyä näiden petojen kidoilta. Näemme aivan uutta kuvamateriaalia ja hurjia lavastuksia sekä kuulemme oivaltavia kertomuksia kaikkein pahimmista haihyökkäyksistä viime vuosilta ja siitä, miten uhrit taistelivat vastaan.

Valkohait, tiikerihait ja härkähait ovat pitkään olleet maailman vaarallisimpia ja hurjimpia puremaan. Yli 400 miljoonaa vuotta sitten jokaiselle lajeista kehittyi erilaisia hyökkäystapoja. Nyt haiasiantuntijat aikovat selvittää, miksi näiden haiden puremat ovat niin vaarallisia. Onko kyse niiden voimakkaista leuoista, terävistä hampaista vai aivan jostain muusta?

Meritutkimuksen edistysaskeleet auttavat meitä ymmärtämään paremmin merten huippupetoa ja sen tapaa saalistaa. Muutokset haiden käytöksessä ja epätavallisten ihmisiin kohdistuneiden haihyökkäysten lisääntyminen innoittaa tutkijoita selvittämään, tulevatko hait nykyään lähemmäs rantaa saalistamaan. Oppivatko hait jonain päivänä saalistamaan maalla?

Elämän ja kuoleman voi erottaa vain muutama sekuntia haihyökkäyksessä. Jokaisen aina rannalla kävijöistä kokeneisiin sukeltajiin on käytettävä kaikki keinot välttyä näiden petojen kidoilta. Näemme aivan uutta kuvamateriaalia ja hurjia lavastuksia sekä kuulemme oivaltavia kertomuksia kaikkein pahimmista haihyökkäyksistä viime vuosilta ja siitä, miten uhrit taistelivat vastaan.

Valkohait, tiikerihait ja härkähait ovat pitkään olleet maailman vaarallisimpia ja hurjimpia puremaan. Yli 400 miljoonaa vuotta sitten jokaiselle lajeista kehittyi erilaisia hyökkäystapoja. Nyt haiasiantuntijat aikovat selvittää, miksi näiden haiden puremat ovat niin vaarallisia. Onko kyse niiden voimakkaista leuoista, terävistä hampaista vai aivan jostain muusta?

Meritutkimuksen edistysaskeleet auttavat meitä ymmärtämään paremmin merten huippupetoa ja sen tapaa saalistaa. Muutokset haiden käytöksessä ja epätavallisten ihmisiin kohdistuneiden haihyökkäysten lisääntyminen innoittaa tutkijoita selvittämään, tulevatko hait nykyään lähemmäs rantaa saalistamaan. Oppivatko hait jonain päivänä saalistamaan maalla?

Meritutkimuksen edistysaskeleet auttavat meitä ymmärtämään paremmin merten huippupetoa ja sen tapaa saalistaa. Muutokset haiden käytöksessä ja epätavallisten ihmisiin kohdistuneiden haihyökkäysten lisääntyminen innoittaa tutkijoita selvittämään, tulevatko hait nykyään lähemmäs rantaa saalistamaan. Oppivatko hait jonain päivänä saalistamaan maalla?

Yksi suuri hai on jo hirvittävä, mutta kuvittelepa niitä kaksi. Haita on usein pidetty yksinäisenä saalistajana, mutta useat Etelä-Afrikassa tapahtuneet hyökkäykset teki kaksi valkohaita yhdessä. Meribiologit kaikkialta maailmasta tutkivat valkohaiden käytöstä yrittääkseen ymmärtää, kykenevätkö hait tekemään yhteistyötä.

Häkkisukellus on suosittu tapa käydä katsomassa haita – ainakin siihen asti, kunnes ne puskevat, purevat ja pääsevät kaltereiden taakse. Avaintekijät saattavat selittää hankalan käytöksen.

Meritutkimuksen edistysaskeleet auttavat meitä ymmärtämään paremmin merten huippupetoa ja sen tapaa saalistaa. Muutokset haiden käytöksessä ja epätavallisten ihmisiin kohdistuneiden haihyökkäysten lisääntyminen innoittaa tutkijoita selvittämään, tulevatko hait nykyään lähemmäs rantaa saalistamaan. Oppivatko hait jonain päivänä saalistamaan maalla?

Yksi suuri hai on jo hirvittävä, mutta kuvittelepa niitä kaksi. Haita on usein pidetty yksinäisenä saalistajana, mutta useat Etelä-Afrikassa tapahtuneet hyökkäykset teki kaksi valkohaita yhdessä. Meribiologit kaikkialta maailmasta tutkivat valkohaiden käytöstä yrittääkseen ymmärtää, kykenevätkö hait tekemään yhteistyötä.

Yksi suuri hai on jo hirvittävä, mutta kuvittelepa niitä kaksi. Haita on usein pidetty yksinäisenä saalistajana, mutta useat Etelä-Afrikassa tapahtuneet hyökkäykset teki kaksi valkohaita yhdessä. Meribiologit kaikkialta maailmasta tutkivat valkohaiden käytöstä yrittääkseen ymmärtää, kykenevätkö hait tekemään yhteistyötä.

Elämän ja kuoleman voi erottaa vain muutama sekuntia haihyökkäyksessä. Jokaisen aina rannalla kävijöistä kokeneisiin sukeltajiin on käytettävä kaikki keinot välttyä näiden petojen kidoilta. Näemme aivan uutta kuvamateriaalia ja hurjia lavastuksia sekä kuulemme oivaltavia kertomuksia kaikkein pahimmista haihyökkäyksistä viime vuosilta ja siitä, miten uhrit taistelivat vastaan.

Valkohait, tiikerihait ja härkähait ovat pitkään olleet maailman vaarallisimpia ja hurjimpia puremaan. Yli 400 miljoonaa vuotta sitten jokaiselle lajeista kehittyi erilaisia hyökkäystapoja. Nyt haiasiantuntijat aikovat selvittää, miksi näiden haiden puremat ovat niin vaarallisia. Onko kyse niiden voimakkaista leuoista, terävistä hampaista vai aivan jostain muusta?

Meritutkimuksen edistysaskeleet auttavat meitä ymmärtämään paremmin merten huippupetoa ja sen tapaa saalistaa. Muutokset haiden käytöksessä ja epätavallisten ihmisiin kohdistuneiden haihyökkäysten lisääntyminen innoittaa tutkijoita selvittämään, tulevatko hait nykyään lähemmäs rantaa saalistamaan. Oppivatko hait jonain päivänä saalistamaan maalla?

Häkkisukellus on suosittu tapa käydä katsomassa haita – ainakin siihen asti, kunnes ne puskevat, purevat ja pääsevät kaltereiden taakse. Avaintekijät saattavat selittää hankalan käytöksen.

Yksi suuri hai on jo hirvittävä, mutta kuvittelepa niitä kaksi. Haita on usein pidetty yksinäisenä saalistajana, mutta useat Etelä-Afrikassa tapahtuneet hyökkäykset teki kaksi valkohaita yhdessä. Meribiologit kaikkialta maailmasta tutkivat valkohaiden käytöstä yrittääkseen ymmärtää, kykenevätkö hait tekemään yhteistyötä.

Häkkisukellus on suosittu tapa käydä katsomassa haita – ainakin siihen asti, kunnes ne puskevat, purevat ja pääsevät kaltereiden taakse. Avaintekijät saattavat selittää hankalan käytöksen.

Yksi suuri hai on jo hirvittävä, mutta kuvittelepa niitä kaksi. Haita on usein pidetty yksinäisenä saalistajana, mutta useat Etelä-Afrikassa tapahtuneet hyökkäykset teki kaksi valkohaita yhdessä. Meribiologit kaikkialta maailmasta tutkivat valkohaiden käytöstä yrittääkseen ymmärtää, kykenevätkö hait tekemään yhteistyötä.

Meritutkimuksen edistysaskeleet auttavat meitä ymmärtämään paremmin merten huippupetoa ja sen tapaa saalistaa. Muutokset haiden käytöksessä ja epätavallisten ihmisiin kohdistuneiden haihyökkäysten lisääntyminen innoittaa tutkijoita selvittämään, tulevatko hait nykyään lähemmäs rantaa saalistamaan. Oppivatko hait jonain päivänä saalistamaan maalla?

Elämän ja kuoleman voi erottaa vain muutama sekuntia haihyökkäyksessä. Jokaisen aina rannalla kävijöistä kokeneisiin sukeltajiin on käytettävä kaikki keinot välttyä näiden petojen kidoilta. Näemme aivan uutta kuvamateriaalia ja hurjia lavastuksia sekä kuulemme oivaltavia kertomuksia kaikkein pahimmista haihyökkäyksistä viime vuosilta ja siitä, miten uhrit taistelivat vastaan.

Valkohait, tiikerihait ja härkähait ovat pitkään olleet maailman vaarallisimpia ja hurjimpia puremaan. Yli 400 miljoonaa vuotta sitten jokaiselle lajeista kehittyi erilaisia hyökkäystapoja. Nyt haiasiantuntijat aikovat selvittää, miksi näiden haiden puremat ovat niin vaarallisia. Onko kyse niiden voimakkaista leuoista, terävistä hampaista vai aivan jostain muusta?

Meritutkimuksen edistysaskeleet auttavat meitä ymmärtämään paremmin merten huippupetoa ja sen tapaa saalistaa. Muutokset haiden käytöksessä ja epätavallisten ihmisiin kohdistuneiden haihyökkäysten lisääntyminen innoittaa tutkijoita selvittämään, tulevatko hait nykyään lähemmäs rantaa saalistamaan. Oppivatko hait jonain päivänä saalistamaan maalla?

Elämän ja kuoleman voi erottaa vain muutama sekuntia haihyökkäyksessä. Jokaisen aina rannalla kävijöistä kokeneisiin sukeltajiin on käytettävä kaikki keinot välttyä näiden petojen kidoilta. Näemme aivan uutta kuvamateriaalia ja hurjia lavastuksia sekä kuulemme oivaltavia kertomuksia kaikkein pahimmista haihyökkäyksistä viime vuosilta ja siitä, miten uhrit taistelivat vastaan.

Valkohait, tiikerihait ja härkähait ovat pitkään olleet maailman vaarallisimpia ja hurjimpia puremaan. Yli 400 miljoonaa vuotta sitten jokaiselle lajeista kehittyi erilaisia hyökkäystapoja. Nyt haiasiantuntijat aikovat selvittää, miksi näiden haiden puremat ovat niin vaarallisia. Onko kyse niiden voimakkaista leuoista, terävistä hampaista vai aivan jostain muusta?

Meritutkimuksen edistysaskeleet auttavat meitä ymmärtämään paremmin merten huippupetoa ja sen tapaa saalistaa. Muutokset haiden käytöksessä ja epätavallisten ihmisiin kohdistuneiden haihyökkäysten lisääntyminen innoittaa tutkijoita selvittämään, tulevatko hait nykyään lähemmäs rantaa saalistamaan. Oppivatko hait jonain päivänä saalistamaan maalla?

Meritutkimuksen edistysaskeleet auttavat meitä ymmärtämään paremmin merten huippupetoa ja sen tapaa saalistaa. Muutokset haiden käytöksessä ja epätavallisten ihmisiin kohdistuneiden haihyökkäysten lisääntyminen innoittaa tutkijoita selvittämään, tulevatko hait nykyään lähemmäs rantaa saalistamaan. Oppivatko hait jonain päivänä saalistamaan maalla?

Yksi suuri hai on jo hirvittävä, mutta kuvittelepa niitä kaksi. Haita on usein pidetty yksinäisenä saalistajana, mutta useat Etelä-Afrikassa tapahtuneet hyökkäykset teki kaksi valkohaita yhdessä. Meribiologit kaikkialta maailmasta tutkivat valkohaiden käytöstä yrittääkseen ymmärtää, kykenevätkö hait tekemään yhteistyötä.

Häkkisukellus on suosittu tapa käydä katsomassa haita – ainakin siihen asti, kunnes ne puskevat, purevat ja pääsevät kaltereiden taakse. Avaintekijät saattavat selittää hankalan käytöksen.

Meritutkimuksen edistysaskeleet auttavat meitä ymmärtämään paremmin merten huippupetoa ja sen tapaa saalistaa. Muutokset haiden käytöksessä ja epätavallisten ihmisiin kohdistuneiden haihyökkäysten lisääntyminen innoittaa tutkijoita selvittämään, tulevatko hait nykyään lähemmäs rantaa saalistamaan. Oppivatko hait jonain päivänä saalistamaan maalla?

Yksi suuri hai on jo hirvittävä, mutta kuvittelepa niitä kaksi. Haita on usein pidetty yksinäisenä saalistajana, mutta useat Etelä-Afrikassa tapahtuneet hyökkäykset teki kaksi valkohaita yhdessä. Meribiologit kaikkialta maailmasta tutkivat valkohaiden käytöstä yrittääkseen ymmärtää, kykenevätkö hait tekemään yhteistyötä.

Yksi suuri hai on jo hirvittävä, mutta kuvittelepa niitä kaksi. Haita on usein pidetty yksinäisenä saalistajana, mutta useat Etelä-Afrikassa tapahtuneet hyökkäykset teki kaksi valkohaita yhdessä. Meribiologit kaikkialta maailmasta tutkivat valkohaiden käytöstä yrittääkseen ymmärtää, kykenevätkö hait tekemään yhteistyötä.

Elämän ja kuoleman voi erottaa vain muutama sekuntia haihyökkäyksessä. Jokaisen aina rannalla kävijöistä kokeneisiin sukeltajiin on käytettävä kaikki keinot välttyä näiden petojen kidoilta. Näemme aivan uutta kuvamateriaalia ja hurjia lavastuksia sekä kuulemme oivaltavia kertomuksia kaikkein pahimmista haihyökkäyksistä viime vuosilta ja siitä, miten uhrit taistelivat vastaan.

Valkohait, tiikerihait ja härkähait ovat pitkään olleet maailman vaarallisimpia ja hurjimpia puremaan. Yli 400 miljoonaa vuotta sitten jokaiselle lajeista kehittyi erilaisia hyökkäystapoja. Nyt haiasiantuntijat aikovat selvittää, miksi näiden haiden puremat ovat niin vaarallisia. Onko kyse niiden voimakkaista leuoista, terävistä hampaista vai aivan jostain muusta?

Meritutkimuksen edistysaskeleet auttavat meitä ymmärtämään paremmin merten huippupetoa ja sen tapaa saalistaa. Muutokset haiden käytöksessä ja epätavallisten ihmisiin kohdistuneiden haihyökkäysten lisääntyminen innoittaa tutkijoita selvittämään, tulevatko hait nykyään lähemmäs rantaa saalistamaan. Oppivatko hait jonain päivänä saalistamaan maalla?

Häkkisukellus on suosittu tapa käydä katsomassa haita – ainakin siihen asti, kunnes ne puskevat, purevat ja pääsevät kaltereiden taakse. Avaintekijät saattavat selittää hankalan käytöksen.

Yksi suuri hai on jo hirvittävä, mutta kuvittelepa niitä kaksi. Haita on usein pidetty yksinäisenä saalistajana, mutta useat Etelä-Afrikassa tapahtuneet hyökkäykset teki kaksi valkohaita yhdessä. Meribiologit kaikkialta maailmasta tutkivat valkohaiden käytöstä yrittääkseen ymmärtää, kykenevätkö hait tekemään yhteistyötä.

Häkkisukellus on suosittu tapa käydä katsomassa haita – ainakin siihen asti, kunnes ne puskevat, purevat ja pääsevät kaltereiden taakse. Avaintekijät saattavat selittää hankalan käytöksen.

Yksi suuri hai on jo hirvittävä, mutta kuvittelepa niitä kaksi. Haita on usein pidetty yksinäisenä saalistajana, mutta useat Etelä-Afrikassa tapahtuneet hyökkäykset teki kaksi valkohaita yhdessä. Meribiologit kaikkialta maailmasta tutkivat valkohaiden käytöstä yrittääkseen ymmärtää, kykenevätkö hait tekemään yhteistyötä.

Valkohait, tiikerihait ja härkähait ovat pitkään olleet maailman vaarallisimpia ja hurjimpia puremaan. Yli 400 miljoonaa vuotta sitten jokaiselle lajeista kehittyi erilaisia hyökkäystapoja. Nyt haiasiantuntijat aikovat selvittää, miksi näiden haiden puremat ovat niin vaarallisia. Onko kyse niiden voimakkaista leuoista, terävistä hampaista vai aivan jostain muusta?

Meritutkimuksen edistysaskeleet auttavat meitä ymmärtämään paremmin merten huippupetoa ja sen tapaa saalistaa. Muutokset haiden käytöksessä ja epätavallisten ihmisiin kohdistuneiden haihyökkäysten lisääntyminen innoittaa tutkijoita selvittämään, tulevatko hait nykyään lähemmäs rantaa saalistamaan. Oppivatko hait jonain päivänä saalistamaan maalla?

Elämän ja kuoleman voi erottaa vain muutama sekuntia haihyökkäyksessä. Jokaisen aina rannalla kävijöistä kokeneisiin sukeltajiin on käytettävä kaikki keinot välttyä näiden petojen kidoilta. Näemme aivan uutta kuvamateriaalia ja hurjia lavastuksia sekä kuulemme oivaltavia kertomuksia kaikkein pahimmista haihyökkäyksistä viime vuosilta ja siitä, miten uhrit taistelivat vastaan.

Valkohait, tiikerihait ja härkähait ovat pitkään olleet maailman vaarallisimpia ja hurjimpia puremaan. Yli 400 miljoonaa vuotta sitten jokaiselle lajeista kehittyi erilaisia hyökkäystapoja. Nyt haiasiantuntijat aikovat selvittää, miksi näiden haiden puremat ovat niin vaarallisia. Onko kyse niiden voimakkaista leuoista, terävistä hampaista vai aivan jostain muusta?

Meritutkimuksen edistysaskeleet auttavat meitä ymmärtämään paremmin merten huippupetoa ja sen tapaa saalistaa. Muutokset haiden käytöksessä ja epätavallisten ihmisiin kohdistuneiden haihyökkäysten lisääntyminen innoittaa tutkijoita selvittämään, tulevatko hait nykyään lähemmäs rantaa saalistamaan. Oppivatko hait jonain päivänä saalistamaan maalla?

Elämän ja kuoleman voi erottaa vain muutama sekuntia haihyökkäyksessä. Jokaisen aina rannalla kävijöistä kokeneisiin sukeltajiin on käytettävä kaikki keinot välttyä näiden petojen kidoilta. Näemme aivan uutta kuvamateriaalia ja hurjia lavastuksia sekä kuulemme oivaltavia kertomuksia kaikkein pahimmista haihyökkäyksistä viime vuosilta ja siitä, miten uhrit taistelivat vastaan.

Valkohait, tiikerihait ja härkähait ovat pitkään olleet maailman vaarallisimpia ja hurjimpia puremaan. Yli 400 miljoonaa vuotta sitten jokaiselle lajeista kehittyi erilaisia hyökkäystapoja. Nyt haiasiantuntijat aikovat selvittää, miksi näiden haiden puremat ovat niin vaarallisia. Onko kyse niiden voimakkaista leuoista, terävistä hampaista vai aivan jostain muusta?

Meritutkimuksen edistysaskeleet auttavat meitä ymmärtämään paremmin merten huippupetoa ja sen tapaa saalistaa. Muutokset haiden käytöksessä ja epätavallisten ihmisiin kohdistuneiden haihyökkäysten lisääntyminen innoittaa tutkijoita selvittämään, tulevatko hait nykyään lähemmäs rantaa saalistamaan. Oppivatko hait jonain päivänä saalistamaan maalla?

Meritutkimuksen edistysaskeleet auttavat meitä ymmärtämään paremmin merten huippupetoa ja sen tapaa saalistaa. Muutokset haiden käytöksessä ja epätavallisten ihmisiin kohdistuneiden haihyökkäysten lisääntyminen innoittaa tutkijoita selvittämään, tulevatko hait nykyään lähemmäs rantaa saalistamaan. Oppivatko hait jonain päivänä saalistamaan maalla?