Zulut. Zulut elivät Afrikan kaakkoisrannikolla isompien heimojen puristuksessa, kunnes sotapäällikkö Shaka Zulu loi kansalleen 40 000 miehen ameijan. Hän kehitti sotureilleen aseita ja taktiikoita, joiden avulla zulut voittivat muun muassa kiväärein aseistautuneen brittiarmeijan Isandlwanan taistelussa vuonna 1879.

Viikingit. Skandinaviasta lähtöisin olleet viikingit olivat pelättyjä sotureita, jotka ryöstöretkillään kylvivät tuhoa ympäri Eurooppaa ja purjehtivat lopulta Konstantinopoliin ja Amerikkaan asti. Pitkät merimatkat vaativat vahvaa laivanrakennustaitoa, navigointikykyä ja ennen purjeen keksimistä myös voimaa ja sitkeyttä soutamiseen.

Erikoisjoukot. Terry Schappert tutustuu USA:n armeijan erikoisjoukkojen aseisiin, taktiikoihin ja historiaan. Yksikön katsotaan saaneen alkunsa toisen maailmansodan Alamo Scouts -tiedustelijoista, jotka vapauttivat amerikkalaisia sotavankeja Cabanatuanin sotavankileiriltä Filippiineillä.

Samurait. Samurait olivat isäntiensä puolesta taistelleita sotureita, jotka noudattivat tiukkaa bushido-moraalikoodistoa. Japanin sisällissodat loppuivat Sekigaharan taisteluun, ja samurait alkoivat toteuttaa taisteluviettiään kaksintaisteluissa. Terry Schappert tutustuu Japanissa samuraiden aseisiin ja kulttuuriin arvostetun 1600-luvulla eläneen soturin, Miyamoto Musashin, perustamassa koulussa.

Spartalaiset. Spartalaiset alkoivat kouluttaa pojistaan sotureita jo seitsemän vuoden iässä. Askeettinen elämäntapa ja kamppailutaitojen opiskelu tuottivat kurinalaisia ja pelättyjä sotureita, jotka kukistivat määrältään ylivoimaiset persialaiset muun muassa legendaarisessa Thermopylain taistelussa. Sparta ei ollut mikään sivistyksen kehto, mutta sen tuottamat sotakoneet mahdollistivat voitollaan persialaisista antiikin Kreikan kulttuurin kultakauden.

Maltan piiritys. Ottomaanien valtakunta hallitsi 1500-luvulla Itä-Eurooppaa, Lähi-itää ja Pohjois-Afrikkaa. Vuonna 1565 se yritti vallata strategisesti tärkeän Maltan Välimerellä 40 000 soturin ja ruudilla toimivien tykkien avulla. Piiritys kesti 112 päivää, mutta pieni joukko maltalaisritareja puolusti sitkeästi ja ovelasti saartaan ylivoimaista vihollista vastaan.

Mayat. Mayat rakensivat vaikuttavia temppeleitä viidakkoon, mutta katosivat yllättäen jälkiä jättämättä. Terry Schappert tutkii, voisiko mayojen sodankäynnin muuttuminen ihmisuhrien hankkimisesta valloitus- ja hävityssotiin selittää heidän katoamisensa, ja tutustuu maya-soturien käyttämiin aseisiin ja mesoamerikkalaiseen pallopeliin.

Havaijilaissoturit. Havaijin muinaiset soturit käyttivät yksinkertaisia, mutta tehokkaita lähitaisteluaseita. Kuningas Kamehameha valloitti naapurisaaria 1700-luvun lopulla järjestelmällisesti kurinalaisilla taistelutekniikoilla ja nousi koko alueen valtiaaksi.

Barbaarit. Teutoburgin metsässä käytiin historiallinen taistelu vuonna 9. Germaanitaustaisen roomalaisupseerin, Arminiuksen, yhdistämät ja johtamat germaaniheimot kukistivat voittamattomina pidetyt roomalaiset taistelussa, jota saksalaiset pitävät yhä maansa ensimmäisenä yhdistymisenä.

Englantilaiset ritarit. Ritarit olivat keskiajan pelättyjä eliittisotureita, joiden koulutus alkoi jo 5-vuotiaana. Ritarisääntöjen mukaan he saivat taistella vain toisia ritareita vastaan, mutta Englannin kuningas Henrik V romutti ritariaatteen Agincourtin taistelussa vuonna 1415 aatelittomien jousiampujien avulla.

Zulut. Zulut elivät Afrikan kaakkoisrannikolla isompien heimojen puristuksessa, kunnes sotapäällikkö Shaka Zulu loi kansalleen 40 000 miehen ameijan. Hän kehitti sotureilleen aseita ja taktiikoita, joiden avulla zulut voittivat muun muassa kiväärein aseistautuneen brittiarmeijan Isandlwanan taistelussa vuonna 1879.

Viikingit. Skandinaviasta lähtöisin olleet viikingit olivat pelättyjä sotureita, jotka ryöstöretkillään kylvivät tuhoa ympäri Eurooppaa ja purjehtivat lopulta Konstantinopoliin ja Amerikkaan asti. Pitkät merimatkat vaativat vahvaa laivanrakennustaitoa, navigointikykyä ja ennen purjeen keksimistä myös voimaa ja sitkeyttä soutamiseen.

Erikoisjoukot. Terry Schappert tutustuu USA:n armeijan erikoisjoukkojen aseisiin, taktiikoihin ja historiaan. Yksikön katsotaan saaneen alkunsa toisen maailmansodan Alamo Scouts -tiedustelijoista, jotka vapauttivat amerikkalaisia sotavankeja Cabanatuanin sotavankileiriltä Filippiineillä.

Samurait. Samurait olivat isäntiensä puolesta taistelleita sotureita, jotka noudattivat tiukkaa bushido-moraalikoodistoa. Japanin sisällissodat loppuivat Sekigaharan taisteluun, ja samurait alkoivat toteuttaa taisteluviettiään kaksintaisteluissa. Terry Schappert tutustuu Japanissa samuraiden aseisiin ja kulttuuriin arvostetun 1600-luvulla eläneen soturin, Miyamoto Musashin, perustamassa koulussa.

Spartalaiset. Spartalaiset alkoivat kouluttaa pojistaan sotureita jo seitsemän vuoden iässä. Askeettinen elämäntapa ja kamppailutaitojen opiskelu tuottivat kurinalaisia ja pelättyjä sotureita, jotka kukistivat määrältään ylivoimaiset persialaiset muun muassa legendaarisessa Thermopylain taistelussa. Sparta ei ollut mikään sivistyksen kehto, mutta sen tuottamat sotakoneet mahdollistivat voitollaan persialaisista antiikin Kreikan kulttuurin kultakauden.

Maltan piiritys. Ottomaanien valtakunta hallitsi 1500-luvulla Itä-Eurooppaa, Lähi-itää ja Pohjois-Afrikkaa. Vuonna 1565 se yritti vallata strategisesti tärkeän Maltan Välimerellä 40 000 soturin ja ruudilla toimivien tykkien avulla. Piiritys kesti 112 päivää, mutta pieni joukko maltalaisritareja puolusti sitkeästi ja ovelasti saartaan ylivoimaista vihollista vastaan.

Mayat. Mayat rakensivat vaikuttavia temppeleitä viidakkoon, mutta katosivat yllättäen jälkiä jättämättä. Terry Schappert tutkii, voisiko mayojen sodankäynnin muuttuminen ihmisuhrien hankkimisesta valloitus- ja hävityssotiin selittää heidän katoamisensa, ja tutustuu maya-soturien käyttämiin aseisiin ja mesoamerikkalaiseen pallopeliin.

Havaijilaissoturit. Havaijin muinaiset soturit käyttivät yksinkertaisia, mutta tehokkaita lähitaisteluaseita. Kuningas Kamehameha valloitti naapurisaaria 1700-luvun lopulla järjestelmällisesti kurinalaisilla taistelutekniikoilla ja nousi koko alueen valtiaaksi.

Barbaarit. Teutoburgin metsässä käytiin historiallinen taistelu vuonna 9. Germaanitaustaisen roomalaisupseerin, Arminiuksen, yhdistämät ja johtamat germaaniheimot kukistivat voittamattomina pidetyt roomalaiset taistelussa, jota saksalaiset pitävät yhä maansa ensimmäisenä yhdistymisenä.

Englantilaiset ritarit. Ritarit olivat keskiajan pelättyjä eliittisotureita, joiden koulutus alkoi jo 5-vuotiaana. Ritarisääntöjen mukaan he saivat taistella vain toisia ritareita vastaan, mutta Englannin kuningas Henrik V romutti ritariaatteen Agincourtin taistelussa vuonna 1415 aatelittomien jousiampujien avulla.

Zulut. Zulut elivät Afrikan kaakkoisrannikolla isompien heimojen puristuksessa, kunnes sotapäällikkö Shaka Zulu loi kansalleen 40 000 miehen ameijan. Hän kehitti sotureilleen aseita ja taktiikoita, joiden avulla zulut voittivat muun muassa kiväärein aseistautuneen brittiarmeijan Isandlwanan taistelussa vuonna 1879.

Viikingit. Skandinaviasta lähtöisin olleet viikingit olivat pelättyjä sotureita, jotka ryöstöretkillään kylvivät tuhoa ympäri Eurooppaa ja purjehtivat lopulta Konstantinopoliin ja Amerikkaan asti. Pitkät merimatkat vaativat vahvaa laivanrakennustaitoa, navigointikykyä ja ennen purjeen keksimistä myös voimaa ja sitkeyttä soutamiseen.

Erikoisjoukot. Terry Schappert tutustuu USA:n armeijan erikoisjoukkojen aseisiin, taktiikoihin ja historiaan. Yksikön katsotaan saaneen alkunsa toisen maailmansodan Alamo Scouts -tiedustelijoista, jotka vapauttivat amerikkalaisia sotavankeja Cabanatuanin sotavankileiriltä Filippiineillä.

Samurait. Samurait olivat isäntiensä puolesta taistelleita sotureita, jotka noudattivat tiukkaa bushido-moraalikoodistoa. Japanin sisällissodat loppuivat Sekigaharan taisteluun, ja samurait alkoivat toteuttaa taisteluviettiään kaksintaisteluissa. Terry Schappert tutustuu Japanissa samuraiden aseisiin ja kulttuuriin arvostetun 1600-luvulla eläneen soturin, Miyamoto Musashin, perustamassa koulussa.

Spartalaiset. Spartalaiset alkoivat kouluttaa pojistaan sotureita jo seitsemän vuoden iässä. Askeettinen elämäntapa ja kamppailutaitojen opiskelu tuottivat kurinalaisia ja pelättyjä sotureita, jotka kukistivat määrältään ylivoimaiset persialaiset muun muassa legendaarisessa Thermopylain taistelussa. Sparta ei ollut mikään sivistyksen kehto, mutta sen tuottamat sotakoneet mahdollistivat voitollaan persialaisista antiikin Kreikan kulttuurin kultakauden.

Maltan piiritys. Ottomaanien valtakunta hallitsi 1500-luvulla Itä-Eurooppaa, Lähi-itää ja Pohjois-Afrikkaa. Vuonna 1565 se yritti vallata strategisesti tärkeän Maltan Välimerellä 40 000 soturin ja ruudilla toimivien tykkien avulla. Piiritys kesti 112 päivää, mutta pieni joukko maltalaisritareja puolusti sitkeästi ja ovelasti saartaan ylivoimaista vihollista vastaan.

Mayat. Mayat rakensivat vaikuttavia temppeleitä viidakkoon, mutta katosivat yllättäen jälkiä jättämättä. Terry Schappert tutkii, voisiko mayojen sodankäynnin muuttuminen ihmisuhrien hankkimisesta valloitus- ja hävityssotiin selittää heidän katoamisensa, ja tutustuu maya-soturien käyttämiin aseisiin ja mesoamerikkalaiseen pallopeliin.

Havaijilaissoturit. Havaijin muinaiset soturit käyttivät yksinkertaisia, mutta tehokkaita lähitaisteluaseita. Kuningas Kamehameha valloitti naapurisaaria 1700-luvun lopulla järjestelmällisesti kurinalaisilla taistelutekniikoilla ja nousi koko alueen valtiaaksi.

Barbaarit. Teutoburgin metsässä käytiin historiallinen taistelu vuonna 9. Germaanitaustaisen roomalaisupseerin, Arminiuksen, yhdistämät ja johtamat germaaniheimot kukistivat voittamattomina pidetyt roomalaiset taistelussa, jota saksalaiset pitävät yhä maansa ensimmäisenä yhdistymisenä.

Englantilaiset ritarit. Ritarit olivat keskiajan pelättyjä eliittisotureita, joiden koulutus alkoi jo 5-vuotiaana. Ritarisääntöjen mukaan he saivat taistella vain toisia ritareita vastaan, mutta Englannin kuningas Henrik V romutti ritariaatteen Agincourtin taistelussa vuonna 1415 aatelittomien jousiampujien avulla.

Zulut. Zulut elivät Afrikan kaakkoisrannikolla isompien heimojen puristuksessa, kunnes sotapäällikkö Shaka Zulu loi kansalleen 40 000 miehen ameijan. Hän kehitti sotureilleen aseita ja taktiikoita, joiden avulla zulut voittivat muun muassa kiväärein aseistautuneen brittiarmeijan Isandlwanan taistelussa vuonna 1879.

Zulut. Zulut elivät Afrikan kaakkoisrannikolla isompien heimojen puristuksessa, kunnes sotapäällikkö Shaka Zulu loi kansalleen 40 000 miehen ameijan. Hän kehitti sotureilleen aseita ja taktiikoita, joiden avulla zulut voittivat muun muassa kiväärein aseistautuneen brittiarmeijan Isandlwanan taistelussa vuonna 1879.

Zulut. Zulut elivät Afrikan kaakkoisrannikolla isompien heimojen puristuksessa, kunnes sotapäällikkö Shaka Zulu loi kansalleen 40 000 miehen ameijan. Hän kehitti sotureilleen aseita ja taktiikoita, joiden avulla zulut voittivat muun muassa kiväärein aseistautuneen brittiarmeijan Isandlwanan taistelussa vuonna 1879.

Viikingit. Skandinaviasta lähtöisin olleet viikingit olivat pelättyjä sotureita, jotka ryöstöretkillään kylvivät tuhoa ympäri Eurooppaa ja purjehtivat lopulta Konstantinopoliin ja Amerikkaan asti. Pitkät merimatkat vaativat vahvaa laivanrakennustaitoa, navigointikykyä ja ennen purjeen keksimistä myös voimaa ja sitkeyttä soutamiseen.

Viikingit. Skandinaviasta lähtöisin olleet viikingit olivat pelättyjä sotureita, jotka ryöstöretkillään kylvivät tuhoa ympäri Eurooppaa ja purjehtivat lopulta Konstantinopoliin ja Amerikkaan asti. Pitkät merimatkat vaativat vahvaa laivanrakennustaitoa, navigointikykyä ja ennen purjeen keksimistä myös voimaa ja sitkeyttä soutamiseen.

Viikingit. Skandinaviasta lähtöisin olleet viikingit olivat pelättyjä sotureita, jotka ryöstöretkillään kylvivät tuhoa ympäri Eurooppaa ja purjehtivat lopulta Konstantinopoliin ja Amerikkaan asti. Pitkät merimatkat vaativat vahvaa laivanrakennustaitoa, navigointikykyä ja ennen purjeen keksimistä myös voimaa ja sitkeyttä soutamiseen.

Erikoisjoukot. Terry Schappert tutustuu USA:n armeijan erikoisjoukkojen aseisiin, taktiikoihin ja historiaan. Yksikön katsotaan saaneen alkunsa toisen maailmansodan Alamo Scouts -tiedustelijoista, jotka vapauttivat amerikkalaisia sotavankeja Cabanatuanin sotavankileiriltä Filippiineillä.

Erikoisjoukot. Terry Schappert tutustuu USA:n armeijan erikoisjoukkojen aseisiin, taktiikoihin ja historiaan. Yksikön katsotaan saaneen alkunsa toisen maailmansodan Alamo Scouts -tiedustelijoista, jotka vapauttivat amerikkalaisia sotavankeja Cabanatuanin sotavankileiriltä Filippiineillä.

Erikoisjoukot. Terry Schappert tutustuu USA:n armeijan erikoisjoukkojen aseisiin, taktiikoihin ja historiaan. Yksikön katsotaan saaneen alkunsa toisen maailmansodan Alamo Scouts -tiedustelijoista, jotka vapauttivat amerikkalaisia sotavankeja Cabanatuanin sotavankileiriltä Filippiineillä.

Samurait. Samurait olivat isäntiensä puolesta taistelleita sotureita, jotka noudattivat tiukkaa bushido-moraalikoodistoa. Japanin sisällissodat loppuivat Sekigaharan taisteluun, ja samurait alkoivat toteuttaa taisteluviettiään kaksintaisteluissa. Terry Schappert tutustuu Japanissa samuraiden aseisiin ja kulttuuriin arvostetun 1600-luvulla eläneen soturin, Miyamoto Musashin, perustamassa koulussa.

Samurait. Samurait olivat isäntiensä puolesta taistelleita sotureita, jotka noudattivat tiukkaa bushido-moraalikoodistoa. Japanin sisällissodat loppuivat Sekigaharan taisteluun, ja samurait alkoivat toteuttaa taisteluviettiään kaksintaisteluissa. Terry Schappert tutustuu Japanissa samuraiden aseisiin ja kulttuuriin arvostetun 1600-luvulla eläneen soturin, Miyamoto Musashin, perustamassa koulussa.

Samurait. Samurait olivat isäntiensä puolesta taistelleita sotureita, jotka noudattivat tiukkaa bushido-moraalikoodistoa. Japanin sisällissodat loppuivat Sekigaharan taisteluun, ja samurait alkoivat toteuttaa taisteluviettiään kaksintaisteluissa. Terry Schappert tutustuu Japanissa samuraiden aseisiin ja kulttuuriin arvostetun 1600-luvulla eläneen soturin, Miyamoto Musashin, perustamassa koulussa.

Spartalaiset. Spartalaiset alkoivat kouluttaa pojistaan sotureita jo seitsemän vuoden iässä. Askeettinen elämäntapa ja kamppailutaitojen opiskelu tuottivat kurinalaisia ja pelättyjä sotureita, jotka kukistivat määrältään ylivoimaiset persialaiset muun muassa legendaarisessa Thermopylain taistelussa. Sparta ei ollut mikään sivistyksen kehto, mutta sen tuottamat sotakoneet mahdollistivat voitollaan persialaisista antiikin Kreikan kulttuurin kultakauden.

Spartalaiset. Spartalaiset alkoivat kouluttaa pojistaan sotureita jo seitsemän vuoden iässä. Askeettinen elämäntapa ja kamppailutaitojen opiskelu tuottivat kurinalaisia ja pelättyjä sotureita, jotka kukistivat määrältään ylivoimaiset persialaiset muun muassa legendaarisessa Thermopylain taistelussa. Sparta ei ollut mikään sivistyksen kehto, mutta sen tuottamat sotakoneet mahdollistivat voitollaan persialaisista antiikin Kreikan kulttuurin kultakauden.

Spartalaiset. Spartalaiset alkoivat kouluttaa pojistaan sotureita jo seitsemän vuoden iässä. Askeettinen elämäntapa ja kamppailutaitojen opiskelu tuottivat kurinalaisia ja pelättyjä sotureita, jotka kukistivat määrältään ylivoimaiset persialaiset muun muassa legendaarisessa Thermopylain taistelussa. Sparta ei ollut mikään sivistyksen kehto, mutta sen tuottamat sotakoneet mahdollistivat voitollaan persialaisista antiikin Kreikan kulttuurin kultakauden.

Maltan piiritys. Ottomaanien valtakunta hallitsi 1500-luvulla Itä-Eurooppaa, Lähi-itää ja Pohjois-Afrikkaa. Vuonna 1565 se yritti vallata strategisesti tärkeän Maltan Välimerellä 40 000 soturin ja ruudilla toimivien tykkien avulla. Piiritys kesti 112 päivää, mutta pieni joukko maltalaisritareja puolusti sitkeästi ja ovelasti saartaan ylivoimaista vihollista vastaan.

Maltan piiritys. Ottomaanien valtakunta hallitsi 1500-luvulla Itä-Eurooppaa, Lähi-itää ja Pohjois-Afrikkaa. Vuonna 1565 se yritti vallata strategisesti tärkeän Maltan Välimerellä 40 000 soturin ja ruudilla toimivien tykkien avulla. Piiritys kesti 112 päivää, mutta pieni joukko maltalaisritareja puolusti sitkeästi ja ovelasti saartaan ylivoimaista vihollista vastaan.

Maltan piiritys. Ottomaanien valtakunta hallitsi 1500-luvulla Itä-Eurooppaa, Lähi-itää ja Pohjois-Afrikkaa. Vuonna 1565 se yritti vallata strategisesti tärkeän Maltan Välimerellä 40 000 soturin ja ruudilla toimivien tykkien avulla. Piiritys kesti 112 päivää, mutta pieni joukko maltalaisritareja puolusti sitkeästi ja ovelasti saartaan ylivoimaista vihollista vastaan.

Mayat. Mayat rakensivat vaikuttavia temppeleitä viidakkoon, mutta katosivat yllättäen jälkiä jättämättä. Terry Schappert tutkii, voisiko mayojen sodankäynnin muuttuminen ihmisuhrien hankkimisesta valloitus- ja hävityssotiin selittää heidän katoamisensa, ja tutustuu maya-soturien käyttämiin aseisiin ja mesoamerikkalaiseen pallopeliin.

Mayat. Mayat rakensivat vaikuttavia temppeleitä viidakkoon, mutta katosivat yllättäen jälkiä jättämättä. Terry Schappert tutkii, voisiko mayojen sodankäynnin muuttuminen ihmisuhrien hankkimisesta valloitus- ja hävityssotiin selittää heidän katoamisensa, ja tutustuu maya-soturien käyttämiin aseisiin ja mesoamerikkalaiseen pallopeliin.