6/6: Dønnesfjord. Mette ja Arnfinn Rolandilla on sadan vuoden suunnitelma: he aikovat tehdä karusta maatilasta mahdollisimman hyvän ympäristön kannalta. Arktisen alueen ankaran ilmaston vuoksi se ei ole kuitenkaan ihan yksinkertaista.

5/6: Hartvigøya. Alexander Hartvikøy muuttaa saarelle, joka on jo täysin autioitunut. Hän tarttuu toimeen nuoren miehen rohkeudella, mutta päätös maksaa hänelle enemmän kuin hän aavistikaan.

4/6: Venabygdsfjället. 25 000 fanin edessä rokkaaminen antaa Olaug Furusæterille kiksejä, joista hän on jo tullut riippuvaiseksi. Yhtä lailla hänellä on suuri tarve elää aivan yksin tuhannen metrin korkeudessa sijaitsevassa hirsitalossaan.

3/6. Yttre Eikjo ja Huippuvuoret. Sigri Sandberg ja Steinar Rorgemoen haluavat saada itselleen uuden alun. He kaipaavat rauhaa ja hiljaisuutta sekä yksinkertaista ja luonnonläheistä elämää. Mikä tahansa autiopaikka tiettömän taipaleen takana ei kuitenkaan riitä.

2/6: Övre Brekkebakken 4. Valdresissa juhlitaan pian häitä, mutta Tor-Evert on uppoutunut talonrakennukseen ja laiminlyö Lineä ja heidän poikaansa Emiliä. Yhtäkkiä rakkaus onkin vaakalaudalla.

1/6: Övre Brekkebakken 3. Line Raunkjær ja Tor-Evert Johansen ovat tulossa vanhemmiksi, mutta heidän kotinsa ei ole turvallinen paikka lapselle. Heillä on jo kiire muuttaa, mutta uusi talo on yhä kaikkea muuta kuin valmis.

Osa 6/6. Merdø. Vaikka joidenkin mielestä Norjassa Skagerrakin rannikolla sijaitseva Merdøn saari on maailman kaunein saari, ympärivuotisesti siellä asuu vain yksi ihminen, Trond Helle. NRK, 2021.

Osa 5/6. Husøya. Vaikka norjalaiset Borgny ja Roald Mathisen ovat vanhoja ja sairaalloisia, he asuvat edelleen yksinäisellä Husøyan saarella. NRK, 2021.

Osa 4/6. Övre Brekkebakkane. Norjalainen Tor-Evert Johansen oli pelännyt, että hän jää yhdeksi monista sinkkumiehistä Valdresin alueella. Mutta kaikki voi elämässä yhtäkkiä kääntyä ylösalaisin. T: NRK, 2021

Osa 2/6. Hille. Kun norjalainen laivuri Svein J. Vatnøy oli jäänyt leskeksi, elämä Hillen saarella tuntui hänestä synkältä. Mutta eräänä päivänä saaren tuli ruotsalainen hotellinjohtaja.

Osa 3/6. Lávvonjárga. Kun Yngve Johansen muutti asumattomalle niemelle Tenon kunnassa Pohjois-Norjassa, monet pitivät ajatusta ihan hulluna. Mutta Yngve oli ehtinyt kiertää ja nähdä maailmaa riittävästi. T: NRK, 2021.

Osa 1/ 6. Isnes. Kun norjalaisen Frankin jääkiekkoura loppui, luonto pelasti hänet. Nykyisin Frankin päivät täyttyvät puuhista, jotka aikaisemmin olisivat tuntuneet täysin vierailta. T:NRK, 2021

Jäätyään leskeksi Elfrid jäi asumaan yksin meren äärelle. Myös Oddvar ja Jostein muuttivat tuuliselle Rottin saarelle. Kolmistaan heillä on vähemmän yksinäistä. Sarja syrjäseuduilla asuvista norjalaisista.

Ingridin ja Arvidin ainoana toiveena oli saada elantonsa merestä ja kotitilaltaan Helgenesissä. Heidän naapurinsa Oddvar ei sitä vastoin ole varma muuttopäätöksestään. Sarja syrjäseuduilla asuvista norjalaisista.

Kun elämä ja jalkapalloura Oslossa romahtivat, vanhemmat ja Lille Kalvøyan saari pelastivat Kathrinen. Saarella hänellä oli tulevaisuus. Mutta sitten tuli korona... Sarja syrjäseuduilla asuvista norjalaisista.

Asuessaan Presteroin karjamajalla norjalainen Nils tuntee olevansa kotonaan kalavetten, peuranpyynnin ja runojen parissa. Mutta kaukana näiltä lakeuksilta moni kaipaa Nilsiä. Sarja syrjäseuduilla asuvista norjalaisista.

Norjalainen Aud ajatteli, että Herøyassa hänellä olisi kaikki hyvin. Nyt Aud kuitenkin sairastelee ja elämä etenee hitaasti. Silti Aud on varma, että hän selviää. Sarja syrjäseuduilla asuvista norjalaisista.

Hovdenin saaresta lapset matkaavat Telemarkissa kouluun ilmatyynyaluksella, moottorikelkoilla ja mönkijöillä. Juuri ennen joulua jäätilanne estää lapsia palaamasta kotiin. Sarja syrjäseuduilla asuvista norjalaisista.

6/6. Vain harva Norjassa asuu yhtä syrjäisessä paikassa kuin Per Edvard Johnsen. Hän on viimeisiä ihmisiä, jotka elävät lähes yksinomaan pohjoisen Finnmarksviddan alueen omista antimista. Niitä ovat kala, poro ja hillat. Per Edvard etsii edelleen perimmäistä saamelaista identiteettiään, joka vietiin häneltä jo kasteessa. Tiettömän taipaleen takana (Der ingen skulle tru at nokon kunne bu) on dokumenttisarja syrjäseuduilla asuvista norjalaisista.

5/6. Annsteinsundetin rankat sääolosuhteet eivät ole lainkaan hyväksi sairaalle ihmiselle, mutta Roger Eidshaug ei siitä piittaa. Jos hänen sydämensä on heikko, tahto on sitäkin vahvempi. Eidshaug on ansainnut elantonsa paikassa, jossa kukaan ei uskonut sen olevan mahdollista. Tiettömän taipaleen takana (Der ingen skulle tru at nokon kunne bu) on dokumenttisarja syrjäseuduilla asuvista norjalaisista.

4/6. Kalanostaja Jon Kvalvik ja eläkkeellä oleva opettaja Johanne ovat Norjan läntisimmät asukkaat. Kaukana merellä, karulla Nautøynan saarella heidän välilleen on kehittynyt ystävyys, joka varmistaa selviytymisen Norjan kartan ulkoreunalla. Tiettömän taipaleen takana (Der ingen skulle tru at nokon kunne bu) on dokumenttisarja syrjäseuduilla asuvista norjalaisista.

3/6. Samuel ja Pernilla asuivat vuoden teltassa Huippuvuorilla. Kokemus rohkaisi heitä aloittamaan uudisasukas elämän vuosikymmeniä ränsistyneenä olleessa mökissä, jota he alkoivat kahdestaan korjata. Uusi elämänvaihe on muuttanut kuitenkin pariskunnan käsityksiä tarvittavista mukavuuksista. Tiettömän taipaleen takana (Der ingen skulle tru at nokon kunne bu) on dokumenttisarja syrjäseuduilla asuvista norjalaisista.

2/6. Marit Karlsen oli aiemmin todellinen city-ihminen, mutta asumisen kalleus Oslossa pakotti hänet pakenemaan kaupungista. Hän päätyi mökkiin, jonne ei johtanut tietä, eikä tullut juoksevaa vettä ja sähköä. Elämä ilman naapureita keskellä metsää on opettanut Marit Karlsenin pärjäämään yksin. Tiettömän taipaleen takana (Der ingen skulle tru at nokon kunne bu) on dokumenttisarja syrjäseuduilla asuvista norjalaisista.

1/6. Lapsuudenystävät Reidar Sørensen ja Frank Marstokk ovat jo toistamiseen muuttaneet kauas kaikesta, tällä kertaa vanhaan majakkaan Lofooteilla. Frankin sairastuminen syöpään panee uuden elämän kuitenkin koetukselle. Tiettömän taipaleen takana (Der ingen skulle tru at nokon kunne bu) on dokumenttisarja syrjäseuduilla asuvista norjalaisista.

6/6. Einar ja Røe ovat asuneet erillään lähes parikymmentä vuotta kyetäkseen yhdistämään poikiensa normaalin koulunkäynnin ja unelman elämästä kaukana merellä Sandøybotnilla, Sørøyan saaren ulkopuolella. Aviopuolisoiden elämä saman katon alla siintää kuitenkin jo lähitulevaisuudessa.

5/6. Ole Kristoffer Vågen on pitänyt lypsykarjaa Skorpon saarella Hardangerinvuonossa vaikka mantereelle ei ole ollut siltaa tai toimivaa reittiliikennettä. Ole Kristoffer on elänyt lähes mahdottoman rajoilla, mutta nyt hän kunnostaa maatilaa seuraavalle sukupolvelle, ja hyvä niin. T

4/6. Jan Storberget asuu syvällä metsässä Grue Finnskogin alueella. Hän on pitkään vaalinut aikoinaan alueella asuneiden metsäsuomalaisten tapoja. Tosin hiljattain Jan Storberget häpesi puolustamiaan perinteitä.

3/6. Voimakkaan aivoverenvuodon seurauksena Karin Vinkenesin elämä ei enää sujunut nykyajan metelin ja hälyn keskellä. Karin ratkaisi asian muuttamalla rauhallisimpaan paikkaan, jonka hän tunsi. Siellä kaiken saattoi aloittaa alusta.

2/6. Skjæløy-lautta kulki vuosikymmenien ajan Helgeroan kylän lähisaariin Oslonvuonossa . Se mahdollisti toimeentulon Stokkøyan harvoille asukkaille. Mutta nyt lautta on maannut laiturissa jo pari vuotta. Johansenin perhe haluaa tehdä kaikkensa saadakseen lautan takaisin liikenteeseen.

1/6. Uuden tuotantokauden ensimmäisessä osassa tavataan Svein ja Synnøve, jotka aloittivat yhteisen elämänsä pohjoisella Tussøyn saarella vasta myöhemmällä iällä. Heillä on siksi vain rajatusti aikaa toteuttaa unelmiaan. Omapäinen lammaskatras tuo vilskettä pariskunnan elämään.

Kausi 14, 6/6. Kun Sognevuonoon kuuluva Nærøyfjorden valittiin Unescon maailmanperintökohteeksi, koki Arild Dyrdal sen kutsuna takaisin. Norjalainen dokumenttisarja syrjäseudun ihmisistä.

Kausi 14, 5/6. Ruotsalainen Gunnar Bengtsson muutti Svinøyan saaren tunnistamattomaksi, kun hän saapui sinne yli 40 vuotta sitten. Norjalainen dokumenttisarja kertoo ihmisistä, jotka ovat valinneet asumisen syrjäisessä paikassa.

Kausi 14, 4/6. Dag Fagermyr on tiennyt ala-asteelta asti, että Tvedestrandin metsäylängöt ovat paikka, jossa hän haluaa aina asua. Norjalainen dokumenttisarja kertoo ihmisistä, jotka ovat valinneet asumisen syrjäisessä paikassa.

Kausi 14, 3/6. Kaia ja Bjørnar Aarstrandille sanottiin, että olisi hullua perustaa perhe Aurslettaan. Nyt tulossa on viides poika. Norjalainen dokumenttisarja kertoo ihmisistä, jotka ovat valinneet asumisen syrjäisessä paikassa.

Kausi 14, 2/6. Ingebjørg Gamstia on jo kahdesti yritetty ajaa pois kotoaan Vorterøystä, mutta hän on päättänyt jäädä pysyvästi. Norjalainen dokumenttisarja kertoo ihmisistä, jotka ovat valinneet asumisen syrjäisessä paikassa.

Kausi 14, 1/6. Norjalainen dokumenttisarja kertoo ihmisistä, jotka ovat valinneet asumisen syrjäisessä paikassa. Daniel Storeide sai käsiinsä raskaan taakan, kun hänen vanhempansa jättivät hänelle karun talon.

Kausi 13, 6/6. Lisa ja Steinar päättivät jatkaa suvun perinteitä ja jäädä asumaan Ruijan ylängölle. Seuraavalle sukupolvelle siellä ei välttämättä ole enää tulevaisuutta. Sarjassa tutustutaan syrjäseuduilla asuviin norjalaisiin.

Kausi 13, 5/6. Norvald Bukkestein on elänyt pitkän ja paikoin yksinäisen elämän syrjäisellä perhetilalla vuonon rannalla. Vuodet ovat opettaneet hänelle erikoisia taitoja. Sarjassa tutustutaan syrjäseuduilla asuviin norjalaisiin.

Kausi 13, 4/6. Taiteilija Agnes Tiffon asui pitkään yksin Flørlin kylässä vuonon rannalla. Rauha ja eristyneisyys kuitenkin päättyi, kun Hessel Haker toi paikkaan eloa. Sarjassa tutustutaan syrjäseuduilla asuviin norjalaisiin.

Kausi 13, 3/6. Trond Henning Monan asuu pienessä majassa veden äärellä. Nuorimies eli ennen vaeltelevaa elämää, kunnes löysi lopulta elämälleen rauhan ja mielekkyyden Kristiansandin lähimetsästä. Sarjassa tutustutaan syrjäseuduilla asuviin norjalaisiin.

Kausi 13, 2/6. Nuoruudessaan Bente Aust halusi vain päästä pois Langfjordnesista. Kotikylästä pois muutettuaan hän on kuitenkin alkanut potea yhä enemmän koti-ikävää. Sarjassa tutustutaan syrjäseuduilla asuviin norjalaisiin.

Kausi 13, 1/6. Magne Sylvarnes uskoo, että hänet luotiin viljelemään maata kotiseutunsa jyrkillä rinteillä. Modernit laitteet eivät sinne sovi, vaan apuna on hevonen. Sarjassa tutustutaan syrjäseuduilla asuviin norjalaisiin.

Kausi 12, 6/6. Vilhelm Rumohr asuu kartanossa Sognevuonon äärellä. Hän peri suuren metsätilan ollessaan 19-vuotias. Elämä on välillä yksinäistä, mutta hän rakastaa metsäänsä, erityisesti syksyllä.

Kausi 12, 5/6. Nuoripari Lisa ja Svein Gilje tekevät unelmastaan totta: he muuttavat pienokaisensa kanssa pienelle saareen Fitjaan. Saarella asuu yksin Robert Sørfonn, joka saa nyt naapureita.

Kausi 12, 4/6. Nils Thommesen palasi lapsuutensa Bliksværiin ja rakennutti sinne kirkon ja hautausmaan. Nyt vuorossa on koko alueen maisemointi, sillä hän haluaa palauttaa lapsuutensa avarat maisemat.

Kausi 12, 3/6. Hillborg Romtveit ja Trygve Vaagen tiesivät Austliin muuttaessaan, etteivät he rikastuisi elämäntavallaan. Heidän omaisuutensa onkin intohimo musiikkiin, tanssiin ja perinnekäsitöihin, sekä iloinen ja tyyni mieli.

Kausi 12, 2/6. Belgialainen biotekniikan insinööri Adriaan Smis muutti kymmenkunta vuotta sitten karuihin maisemiin Gamvikin tilalle Hammerfestin kuntaan. Poropeukalosta akateemikosta on kuoriutunut taitava lampuri ja tilallinen.

Kausi 12, 1/6. Pål Ryland, Trude Søilen ja heidän kolme tytärtään asuvat Solundin saaristokunnan Tangenesissä, minne pääsee vain vesiteitse. Elämä muuttuu, kun pitkään odotettu tie valmistuu.

6/6: Dønnesfjord. Mette ja Arnfinn Rolandilla on sadan vuoden suunnitelma: he aikovat tehdä karusta maatilasta mahdollisimman hyvän ympäristön kannalta. Arktisen alueen ankaran ilmaston vuoksi se ei ole kuitenkaan ihan yksinkertaista.

6/6: Dønnesfjord. Mette ja Arnfinn Rolandilla on sadan vuoden suunnitelma: he aikovat tehdä karusta maatilasta mahdollisimman hyvän ympäristön kannalta. Arktisen alueen ankaran ilmaston vuoksi se ei ole kuitenkaan ihan yksinkertaista.