Hiihdon tekninen asiantuntija (Technical director, TD) Maarit Tusa on seurannut kuurojen hiihtolajien tason muuttumista ensin urheilijana ja sittemmin hiihdon teknisenä asiantuntijana kolmissa Deaflympics-talvikisoissa. Hänen mukaansa Kansainvälinen kuurojen urheilukomitea ICSD on saanut nostettua kisojen urheilijoiden tasoa. Turkissa maaliskuussa pidetyt Deaflympics-talvikisat olivat Tusan mukaan tasokkaat, vaikka useat maat eivät osallistuneet kisoihin, Suomi mukaan lukien. Lähetyksessä Suomen kuurojen urheiluliiton päätöksen syistä kertoo hallituksen puheenjohtaja Jari Malkamäki.

Hiihdon tekninen asiantuntija (Technical director, TD) Maarit Tusa on seurannut kuurojen hiihtolajien tason muuttumista ensin urheilijana ja sittemmin hiihdon teknisenä asiantuntijana kolmissa Deaflympics-talvikisoissa. Hänen mukaansa Kansainvälinen kuurojen urheilukomitea ICSD on saanut nostettua kisojen urheilijoiden tasoa. Turkissa maaliskuussa pidetyt Deaflympics-talvikisat olivat Tusan mukaan tasokkaat, vaikka useat maat eivät osallistuneet kisoihin, Suomi mukaan lukien. Lähetyksessä Suomen kuurojen urheiluliiton päätöksen syistä kertoo hallituksen puheenjohtaja Jari Malkamäki.

Vantaalla 2.4. tapahtunut kouluampuminen on herättänyt keskustelun lasten ja nuorten hyvinvoinnista ja kiusaamisesta. Lastensuojelun keskusliiton toiminnanjohtaja Ulla Siimes sanoo, että kiusaamistapauksiin pitäisi puuttua aina nopeasti. Siimeksen mukaan kotona kiusaamisesta voi kertoa esimerkiksi lapsen tai nuoren muuttunut käytös. Ohjelmassa mukana olevan lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen puolestaan kertoo, että lasten ja nuorten pahoinvoinnin taustalla ovat mm. heikentyneet elintavat ja tulevaisuuteen liittyvä epävarmuus.

Vantaalla 2.4. tapahtunut kouluampuminen on herättänyt keskustelun lasten ja nuorten hyvinvoinnista ja kiusaamisesta. Lastensuojelun keskusliiton toiminnanjohtaja Ulla Siimes sanoo, että kiusaamistapauksiin pitäisi puuttua aina nopeasti. Siimeksen mukaan kotona kiusaamisesta voi kertoa esimerkiksi lapsen tai nuoren muuttunut käytös. Ohjelmassa mukana olevan lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen puolestaan kertoo, että lasten ja nuorten pahoinvoinnin taustalla ovat mm. heikentyneet elintavat ja tulevaisuuteen liittyvä epävarmuus.

Yle Uutiset toimittaa uutislähetyksiä TV1:ssä ja Areenassa varhaisesta aamusta alkaen. Illan päälähetykset klo 18:00 ja 20.30 kokoavat sinulle päivän tärkeimmät uutiset Suomesta ja maailmalta.

Yle Uutiset toimittaa uutislähetyksiä TV1:ssä ja Areenassa varhaisesta aamusta alkaen. Illan päälähetykset klo 18:00 ja 20.30 kokoavat sinulle päivän tärkeimmät uutiset Suomesta ja maailmalta.

Suomalaisten maanpuolustustahto ja kiinnostus vapaaehtoiseen maanpuoluskoulutukseen on kasvanut voimakkaasti sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Maanpuolustuskoulutus MPK:n toiminnanjohtaja Antti Lehtisalo kertoo, että MPK tarjoaa maanpuolustus- ja turvallisuuskoulutusta kaikille suomalaisille sukupuoleen tai ikään katsomatta. Myös erityisryhmille järjestetään räätälöityä koulutusta ja myös viittomakielisille on jo järjestetty kursseja. Maanpuolustus MPK on valtion rahoittama julkisoikeudellinen yhdistys.

Suomalaisten maanpuolustustahto ja kiinnostus vapaaehtoiseen maanpuoluskoulutukseen on kasvanut voimakkaasti sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Maanpuolustuskoulutus MPK:n toiminnanjohtaja Antti Lehtisalo kertoo, että MPK tarjoaa maanpuolustus- ja turvallisuuskoulutusta kaikille suomalaisille sukupuoleen tai ikään katsomatta. Myös erityisryhmille järjestetään räätälöityä koulutusta ja myös viittomakielisille on jo järjestetty kursseja. Maanpuolustus MPK on valtion rahoittama julkisoikeudellinen yhdistys.

Sisäkorvaistutteita eli implantteja on leikattu Suomessa noin 30 vuoden ajan. Jotkut laitteen saaneet kokevat, ettei siitä ole ollut hyötyä. Yksi heistä on Mikaela & Thomas -ohjelmassa vieraileva Jonas Kemppi. Hän sai implanttinsa 90-luvulla ensimmäisten joukossa, kun tekniikka oli vielä uutta. Kemppi kokee, että hänelle laitteen ja kuntoutuksen haitat olivat suuremmat kuin siitä saatu hyöty. Hän luopui laitteen käytöstä 19-vuotiaana ja on nyt jonossa poistoleikkaukseen. Kemppi kokee, että ensimmäisen sukupolven implantin käyttäjänä häntä käytettiin hyväksi implanttitekniikan kehittämisessä.

Mikaela&Thomas

Sisäkorvaistutteita eli implantteja on leikattu Suomessa noin 30 vuoden ajan. Jotkut laitteen saaneet kokevat, ettei siitä ole ollut hyötyä. Yksi heistä on Mikaela & Thomas -ohjelmassa vieraileva Jonas Kemppi. Hän sai implanttinsa 90-luvulla ensimmäisten joukossa, kun tekniikka oli vielä uutta. Kemppi kokee, että hänelle laitteen ja kuntoutuksen haitat olivat suuremmat kuin siitä saatu hyöty. Hän luopui laitteen käytöstä 19-vuotiaana ja on nyt jonossa poistoleikkaukseen. Kemppi kokee, että ensimmäisen sukupolven implantin käyttäjänä häntä käytettiin hyväksi implanttitekniikan kehittämisessä.

Kuurot veljekset Kauko ja Valto Vanhanen elivät kaksistaan kuolemaansa saakka 1990-luvun lopussa. He kiersivät maata kivenhakkaajina. Veljekset jättivät erikoisen testamentin luonnonsuojelualueesta ja tehtävän sisarentyttärelle Marja Irjalalle. Irjala on sittemmin toteuttanut veljesten viimeisen tahdon: luonnonsuojelualue eläimille ja heidän tarinansa kertomisen kuuleville, jotta he oppisivat ymmärtämään kuuroja.

Kuurot veljekset Kauko ja Valto Vanhanen elivät kaksistaan kuolemaansa saakka 1990-luvun lopussa. He kiersivät maata kivenhakkaajina. Veljekset jättivät erikoisen testamentin luonnonsuojelualueesta ja tehtävän sisarentyttärelle Marja Irjalalle. Irjala on sittemmin toteuttanut veljesten viimeisen tahdon: luonnonsuojelualue eläimille ja heidän tarinansa kertomisen kuuleville, jotta he oppisivat ymmärtämään kuuroja.

Viittomakielisten opetuksesta vastaavaksi opetusneuvokseksi valittiin syksyllä 2023 Irja Seilola. Hän vastaa mm. viittomakielisten opetussuunnitelmien perusteista varhaiskasvatuksesta aina toiselle asteella sekä osallistuu yleisen kielitutkinnon valmisteluun. Viittomakielisten opetuksessa oppilaat ovat nykyään harvoin yhdessä paikassa, mikä vaatii aiempaa enemmän mm. laadukasta viittomakielistä opetusmateriaalia. Haasteena on myös opetussuunnitelman toteuttaminen kuntatasolla.

Viittomakielisten opetuksesta vastaavaksi opetusneuvokseksi valittiin syksyllä 2023 Irja Seilola. Hän vastaa mm. viittomakielisten opetussuunnitelmien perusteista varhaiskasvatuksesta aina toiselle asteella sekä osallistuu yleisen kielitutkinnon valmisteluun. Viittomakielisten opetuksessa oppilaat ovat nykyään harvoin yhdessä paikassa, mikä vaatii aiempaa enemmän mm. laadukasta viittomakielistä opetusmateriaalia. Haasteena on myös opetussuunnitelman toteuttaminen kuntatasolla.

Outi Ahonen Humakista on tutkinut kuurojen kokemuksia valtion kuurojen kouluissa ympäri Suomen. Esiin on noussut ensimmäistä kertaa laajasti kuurojen kokemukset koulujen asuntoloissa. Kun osalle asuntola merkitsi kavereita ja viittomakielen oppista, useat joutuivat kiusaamisen, väkivallan ja jopa seksuaalisen hyväksikäytön uhreiksi. Ahosen tutkimus on osa Hiljaisen kansan äänet - Remontoidut kehot -tutkimushanketta, joka on Humanistisen ammattikorkeakoulun ja Oulun yliopiston yhteishanke.

Outi Ahonen Humakista on tutkinut kuurojen kokemuksia valtion kuurojen kouluissa ympäri Suomen. Esiin on noussut ensimmäistä kertaa laajasti kuurojen kokemukset koulujen asuntoloissa. Kun osalle asuntola merkitsi kavereita ja viittomakielen oppista, useat joutuivat kiusaamisen, väkivallan ja jopa seksuaalisen hyväksikäytön uhreiksi. Ahosen tutkimus on osa Hiljaisen kansan äänet - Remontoidut kehot -tutkimushanketta, joka on Humanistisen ammattikorkeakoulun ja Oulun yliopiston yhteishanke.

Suomen kuurojen miesten jääkiekkomaajoukkue eli Deaf lions on saanut uuden joukkueenjohtajan. Myös maalivahtina pelaava Arttu Liikamaa kertoo, että joukkueen päätavoitteena on Kanadassa 2025 pelattavat kuurojen jääkiekon MM-kisat. Liikamaan mukaan joukkue on saanut paljon uusia nuoria pelaajia, mikä lupaa hyvää joukkueen tulevaisuudelle. Deaf lions täyttää tänä vuonna 30 vuotta.

Suomen kuurojen miesten jääkiekkomaajoukkue eli Deaf lions on saanut uuden joukkueenjohtajan. Myös maalivahtina pelaava Arttu Liikamaa kertoo, että joukkueen päätavoitteena on Kanadassa 2025 pelattavat kuurojen jääkiekon MM-kisat. Liikamaan mukaan joukkue on saanut paljon uusia nuoria pelaajia, mikä lupaa hyvää joukkueen tulevaisuudelle. Deaf lions täyttää tänä vuonna 30 vuotta.

Nalle - leikitään ja viitotaan on Ylen Pikku Kakkosen avaus viittomakielisten lastenohjelmien tarjonnassa. Ohjelmassa on kaksi viittomakielistä käsikirjoittajaa ja käsikirjoitus on tehty ensin viittomakielellä. Suomenkielinen spiikki on selkosuomeksi. Työryhmä halusi mukaan yksittäisten viittomien sijasta koko viittomakielisen ilmaisun rikkauden, kertoo ohjelman pääkäsikirjoittaja ja esiintyjä Olga Green. Tuottaja Elli Murtosen mukaan ohjelma on suunniteltu tukemaan erityisesti pienten lasten kielenkehitystä, mutta se sopii kaikille. Jakso on tallennettu viittomakielen päivänä 12.2.

Nalle - leikitään ja viitotaan on Ylen Pikku Kakkosen avaus viittomakielisten lastenohjelmien tarjonnassa. Ohjelmassa on kaksi viittomakielistä käsikirjoittajaa ja käsikirjoitus on tehty ensin viittomakielellä. Suomenkielinen spiikki on selkosuomeksi. Työryhmä halusi mukaan yksittäisten viittomien sijasta koko viittomakielisen ilmaisun rikkauden, kertoo ohjelman pääkäsikirjoittaja ja esiintyjä Olga Green. Tuottaja Elli Murtosen mukaan ohjelma on suunniteltu tukemaan erityisesti pienten lasten kielenkehitystä, mutta se sopii kaikille. Jakso on tallennettu viittomakielen päivänä 12.2.

Nalle - leikitään ja viitotaan on Ylen Pikku Kakkosen avaus viittomakielisten lastenohjelmien tarjonnassa. Ohjelmassa on kaksi viittomakielistä käsikirjoittajaa ja käsikirjoitus on tehty ensin viittomakielellä. Suomenkielinen spiikki on selkosuomeksi. Työryhmä halusi mukaan yksittäisten viittomien sijasta koko viittomakielisen ilmaisun rikkauden, kertoo ohjelman pääkäsikirjoittaja ja esiintyjä Olga Green. Tuottaja Elli Murtosen mukaan ohjelma on suunniteltu tukemaan erityisesti pienten lasten kielenkehitystä, mutta se sopii kaikille. Jakso on tallennettu viittomakielen päivänä 12.2.

Sunnuntaina 11.2. selviää Suomen seuraava presidentti. Toisella kierroksella vastakkain ovat Vihreiden tukema valitsijayhdistyksen ehdokas Pekka Haavisto ja kokoomuksen ehdokas Alexander Stubb. Presidentin tehtäviin kuuluvassa ulkopolitiikassa ehdokkaiden välillä ei Karimäen mukaan ole merkittävää eroa. Karimäen mukaan vaalin tulee ratkaisemaan ehdokkaan arvomaailma. Ohjelma on tallennettu 5.2.

Sunnuntaina 11.2. selviää Suomen seuraava presidentti. Toisella kierroksella vastakkain ovat Vihreiden tukema valitsijayhdistyksen ehdokas Pekka Haavisto ja kokoomuksen ehdokas Alexander Stubb. Presidentin tehtäviin kuuluvassa ulkopolitiikassa ehdokkaiden välillä ei Karimäen mukaan ole merkittävää eroa. Karimäen mukaan vaalin tulee ratkaisemaan ehdokkaan arvomaailma. Ohjelma on tallennettu 5.2.

Ylen järjestämää UMK-kilpailua juonnetaan nyt kahdella kotimaisella viittomakielellä. Yle on tehnyt UMK:n viittomakielisen lähetykseen myös muita muutoksia. Viime vuonna suuren suosion saavuttanut Miguel Peltomaa kääntää ja esittää kappaleet tälläkin kertaa. Viittomakieliset juontajat Silva Belghiti ja Robin Hänninen vastaavat lähetyksen juontamisesta. Mikaelan johdolla uudistuksesta kertovat Miguel Peltomaa ja tuottaja Nuppu Stenros. UMK eli Uuden musiikin kilpailu järjestetään 10.2.

Ylen järjestämää UMK-kilpailua juonnetaan nyt kahdella kotimaisella viittomakielellä. Yle on tehnyt UMK:n viittomakielisen lähetykseen myös muita muutoksia. Viime vuonna suuren suosion saavuttanut Miguel Peltomaa kääntää ja esittää kappaleet tälläkin kertaa. Viittomakieliset juontajat Silva Belghiti ja Robin Hänninen vastaavat lähetyksen juontamisesta. Mikaelan johdolla uudistuksesta kertovat Miguel Peltomaa ja tuottaja Nuppu Stenros. UMK eli Uuden musiikin kilpailu järjestetään 10.2.

Vanhustyön keskusliiton koordinaattori Maria Kursi on ollut mukana tekemässä selvitystä iäkkäiden viittomakielisten kuurojen kokemasta yksinäisyydestä. Kursin mukaan viittomakieliset ikäihmiset on otettava mukaan, kun pohditaan keinoja lievittää heidän yksinäisyyttään. Selvityksen mukaan viittomakielisten palveluiden lisäksi kuuron ikäihmisen pitää päästä ympäristöön, jossa häntä ymmärretään ja hän voi ymmärtää muita.

Pallastunturilla kaksi ihmishenkeä vaatinut lumivyöryturma johtui virhearviosta, pohtii viittomakielinen eräopas Sakari Belghiti. Hänen mukaansa retkeilyssä on tärkeää ennakkosuunnittelu ja riskien minimointi. Silti aina voi sattua jotain, minkä vuoksi myös avun hälyttämisen täytyy olla mahdollista, Belghiti neuvoo.

Pallastunturilla kaksi ihmishenkeä vaatinut lumivyöryturma johtui virhearviosta, pohtii viittomakielinen eräopas Sakari Belghiti. Hänen mukaansa retkeilyssä on tärkeää ennakkosuunnittelu ja riskien minimointi. Silti aina voi sattua jotain, minkä vuoksi myös avun hälyttämisen täytyy olla mahdollista, Belghiti neuvoo.

Mikaela&Thomas

Politiikan historian tutkija Jenni Karimäki Helsingin yliopistosta sanoo, että kahdesta vahvasta kärkiehdokkaasta huolimatta tilanne pysyy jännittävänä vaaleihin asti. Kokoomuksen Alexander Stubb ja valitsijayhdistyksen ehdokas Pekka Haavisto ovat eri gallupeissa olleet lähes tasoissa. Karimäki ei usko, että vieraan valtion vaikutusyritykset näkyisivät presidentinvaaleissa. Presidentinvaalien ensimmäinen kierros pidetään 28. tammikuuta.

Politiikan historian tutkija Jenni Karimäki Helsingin yliopistosta sanoo, että kahdesta vahvasta kärkiehdokkaasta huolimatta tilanne pysyy jännittävänä vaaleihin asti. Kokoomuksen Alexander Stubb ja valitsijayhdistyksen ehdokas Pekka Haavisto ovat eri gallupeissa olleet lähes tasoissa. Karimäki ei usko, että vieraan valtion vaikutusyritykset näkyisivät presidentinvaaleissa. Presidentinvaalien ensimmäinen kierros pidetään 28. tammikuuta.

Viranomaiset eivät aina osaa huomioida kuurojen turvapaikanhakijoiden kielellisiä tarpeita, kertoo väitöskirjatutkija Nina Sivunen. Turvapaikanhakijat eivät osaa kommunikoida esim. suomalaisella viittomakielellä ja myös luku- ja kirjoitustaidossa voi olla puutteita. Nina Sivusen väitöskirja "Kuurojen turvapaikanhakijoiden kokemukset, multimodaalinen vuorovaikutus ja kielikäsityksien muokkautuminen suomalaisessa turvapaikkaprosessissa" tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa joulukuun alussa.

Viranomaiset eivät aina osaa huomioida kuurojen turvapaikanhakijoiden kielellisiä tarpeita, kertoo väitöskirjatutkija Nina Sivunen. Turvapaikanhakijat eivät osaa kommunikoida esim. suomalaisella viittomakielellä ja myös luku- ja kirjoitustaidossa voi olla puutteita. Nina Sivusen väitöskirja "Kuurojen turvapaikanhakijoiden kokemukset, multimodaalinen vuorovaikutus ja kielikäsityksien muokkautuminen suomalaisessa turvapaikkaprosessissa" tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa joulukuun alussa.

Tutkija Henri Vanhanen Ulkopoliittisesta instituutista sanoo Mikaela & Thomas -haastattelussa, että itärajan kokonaan sulkeminen ei ratkaise koko ongelmaa ja Suomelle on tärkeää pitää kansainvälisistä velvoitteista kiinni turvapaikanhaun suhteen. Vanhanen muistuttaa, että Suomi ei ole yksin laittoman maahantulo-ongelman kanssa. Puola ja moni Etelä-Euroopan maa on kamppaillut jo pitkään suuren maahantulijamäärän suhteen. Haastattelu tallennettu 27.11.2023.

Mikaela&Thomas

Kuurojen historian tutkimuksessa kuurojen koulujen arkistot ovat tärkeitä aineistoja, kertoo ruotsalaistutkija Tomas Hedberg. Kouluilla oli myös tärkeä rooli viittomakielten kehittymisessä. Suomessa opetuskielenä käytettiin aluksi ruotsalaista viittomakieltä, josta kehittyi nykyiset viittomakielemme. Hedbergin mukaan erityisesti suomenruotsalaisesta viittomakielestä löytyy Ruotsissa kauan sitten unhoon jääneitä viittomia.

Kuurojen historian tutkimuksessa kuurojen koulujen arkistot ovat tärkeitä aineistoja, kertoo ruotsalaistutkija Tomas Hedberg. Kouluilla oli myös tärkeä rooli viittomakielten kehittymisessä. Suomessa opetuskielenä käytettiin aluksi ruotsalaista viittomakieltä, josta kehittyi nykyiset viittomakielemme. Hedbergin mukaan erityisesti suomenruotsalaisesta viittomakielestä löytyy Ruotsissa kauan sitten unhoon jääneitä viittomia.

Viittomakielisen kommunikaation turvaaminen saattohoidossa on erittäin tärkeää, mutta se on suurin yksittäinen ongelma, kertoo kuurojen diakoniatyöntekijä Kristiina Wallenius-Penttilä. Viittomakielisen työntekijän löytäminen voi olla vaikeaa eikä aina ole selvää kenelle kuuluu vastuu tulkkauspalvelun järjestämisestä. Wallenius-Penttilä on yksi viittomakielisen saattohoito-oppaan tekijöistä. Hänen mukaansa tavoitteena on, että viittomakieli olisi käytössä saattohoidon loppuun saakka. Lähetyksessä kokemuksistaan omaisen saattohoidossa kertoo Sirpa Pelkonen.

Viittomakielisen kommunikaation turvaaminen saattohoidossa on erittäin tärkeää, mutta se on suurin yksittäinen ongelma, kertoo kuurojen diakoniatyöntekijä Kristiina Wallenius-Penttilä. Viittomakielisen työntekijän löytäminen voi olla vaikeaa eikä aina ole selvää kenelle kuuluu vastuu tulkkauspalvelun järjestämisestä. Wallenius-Penttilä on yksi viittomakielisen saattohoito-oppaan tekijöistä. Hänen mukaansa tavoitteena on, että viittomakieli olisi käytössä saattohoidon loppuun saakka. Lähetyksessä kokemuksistaan omaisen saattohoidossa kertoo Sirpa Pelkonen.

Viittomakielinen Albert Tallroth ehti lyhyen elämänsä aikana vaikuttaa suuresti suomalaiseen kuurojen yhteisöön 1800-luvun lopulla. Teatteri Ursa Minor on tehnyt hänestä näytelmän, jonka pääroolissa on Jarl Hanhikoski. Hanhikoski kertoo haastattelussa, että on ollut haasteellista eläytyä samanikäiseen historialliseen henkilöön. Näytelmän ohjaajan Noora Karjalaisen mukaan moni ei tiedä Tallrothin olleen myös taiteilija. Tämä oli yksi merkittävä syy sille, että ursalaiset päättivät tehdä hänestä näytelmän. Kuvanveistäjä-näytelmän ensi-ilta on 23.11. Helsingissä.

Viittomakielinen Albert Tallroth ehti lyhyen elämänsä aikana vaikuttaa suuresti suomalaiseen kuurojen yhteisöön 1800-luvun lopulla. Teatteri Ursa Minor on tehnyt hänestä näytelmän, jonka pääroolissa on Jarl Hanhikoski. Hanhikoski kertoo haastattelussa, että on ollut haasteellista eläytyä samanikäiseen historialliseen henkilöön. Näytelmän ohjaajan Noora Karjalaisen mukaan moni ei tiedä Tallrothin olleen myös taiteilija. Tämä oli yksi merkittävä syy sille, että ursalaiset päättivät tehdä hänestä näytelmän. Kuvanveistäjä-näytelmän ensi-ilta on 23.11. Helsingissä.

Kuurojen maailmanliitto WFD järjesti 21.11. ylimääräisen kokouksen ensimmäistä kertaa historiassaan. Osa WFD:n jäsenmaista vaati koolle ylimääräisen kokouksen varmistamaan, että vuoden 2027 maailmankongressin ja yleiskokouksen järjestäjäksi valittu Yhdistyneet arabiemiirikunnat (UAE) ei sulje ketään pois esimerkiksi seksuaalisen suuntautumisen vuoksi. Kongressin pitopaikasta äänestettiin kesällä. Suomen edustanut kuurojen liiton hallituksen jäsen Mari Virtanen kertoo, että Suomi olisi halunnut maailmankongressin Norjaan.

Kuurojen maailmanliitto WFD järjesti 21.11. ylimääräisen kokouksen ensimmäistä kertaa historiassaan. Osa WFD:n jäsenmaista vaati koolle ylimääräisen kokouksen varmistamaan, että vuoden 2027 maailmankongressin ja yleiskokouksen järjestäjäksi valittu Yhdistyneet arabiemiirikunnat (UAE) ei sulje ketään pois esimerkiksi seksuaalisen suuntautumisen vuoksi. Kongressin pitopaikasta äänestettiin kesällä. Suomen edustanut kuurojen liiton hallituksen jäsen Mari Virtanen kertoo, että Suomi olisi halunnut maailmankongressin Norjaan.

Kuurojen tilanne Lähi-idässä on vaikeutunut huomattavasti tilanteen sen jälkeen, kun äärijärjestö Hamas hyökkäsi Israeliin 7.10.Kuurojen pappi Janne Rissanen kertoo, että taistelut ovat saaneet monet kuurojen kanssa palestiinalaisalueilla työskentelevät järjestöt sulkemaan ovensa. Kuurot ovat myös erityisen suuressa vaarassa jäädä taistelujen jalkoihin, koska he eivät saa tietoa esimerkiksi ilmahälytyksistä.

Kuurojen tilanne Lähi-idässä on vaikeutunut huomattavasti tilanteen sen jälkeen, kun äärijärjestö Hamas hyökkäsi Israeliin 7.10.Kuurojen pappi Janne Rissanen kertoo, että taistelut ovat saaneet monet kuurojen kanssa palestiinalaisalueilla työskentelevät järjestöt sulkemaan ovensa. Kuurot ovat myös erityisen suuressa vaarassa jäädä taistelujen jalkoihin, koska he eivät saa tietoa esimerkiksi ilmahälytyksistä.

Palestiinalaisten äärijärjestö Hamas hyökkäsi poikkeuksellisen voimakkaasti Gazan alueelta Israeliin 7. lokakuuta. Ylen Ulkolinja-ohjelman toimittaja Pertti Pesonen arvioi, että yksi syy hyökkäyksen taustalla on palestiinalaisten turhautuminen jatkuvaan miehitykseen. Pesosen ohjaama Ulkolinja: Taistelu Israelista -dokumentti kuvaa lisäksi sitä, kuinka ääriajattelu valtaa alaa myös Israelin juutalaisväestön parissa. Ohjelman tulkkaa Kati Lakner.

Palestiinalaisten äärijärjestö Hamas hyökkäsi poikkeuksellisen voimakkaasti Gazan alueelta Israeliin 7. lokakuuta. Ylen Ulkolinja-ohjelman toimittaja Pertti Pesonen arvioi, että yksi syy hyökkäyksen taustalla on palestiinalaisten turhautuminen jatkuvaan miehitykseen. Pesosen ohjaama Ulkolinja: Taistelu Israelista -dokumentti kuvaa lisäksi sitä, kuinka ääriajattelu valtaa alaa myös Israelin juutalaisväestön parissa. Ohjelman tulkkaa Kati Lakner.

Kuurojen palvelusäätiön johtaja: Viittomakielisen palvelun tarve ei lopu 65-vuotiaana Viittomakielisten vanhusten pääsy omakielisten palveluiden piiriin on hieman parantunut sen jälkeen, kun vastuu palveluiden järjestämisestä siirtyi vuoden alussa kunnilta hyvinvointialueille. Hyvinvointialueilla on vielä kuitenkin tiedon puutetta viittomakielisten palveluiden järjestämisestä, kertoo Kuurojen palvelusäätiön toimitusjohtaja Anne Puonti. Hän muistuttaa, että tarve omakielisille palveluille ei lopu silloin, kun henkilö täyttää 65 vuotta.

Kuurojen palvelusäätiön johtaja: Viittomakielisen palvelun tarve ei lopu 65-vuotiaana Viittomakielisten vanhusten pääsy omakielisten palveluiden piiriin on hieman parantunut sen jälkeen, kun vastuu palveluiden järjestämisestä siirtyi vuoden alussa kunnilta hyvinvointialueille. Hyvinvointialueilla on vielä kuitenkin tiedon puutetta viittomakielisten palveluiden järjestämisestä, kertoo Kuurojen palvelusäätiön toimitusjohtaja Anne Puonti. Hän muistuttaa, että tarve omakielisille palveluille ei lopu silloin, kun henkilö täyttää 65 vuotta.