Ihmisen yksi perustarpeista on sosiaaliset tarpeet. Meillä on luontainen tarve liittyä muihin ihmisiin ja olla vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Kaipaamme ystävyyttä, rakkautta ja läheisyyttä. Ikääntyminen voi tuoda paljon muutoksia sosiaalisiin suhteisiin.

Ihmisen yksi perustarpeista on sosiaaliset tarpeet. Meillä on luontainen tarve liittyä muihin ihmisiin ja olla vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Kaipaamme ystävyyttä, rakkautta ja läheisyyttä. Ikääntyminen voi tuoda paljon muutoksia sosiaalisiin suhteisiin.

Ihmisen yksi perustarpeista on sosiaaliset tarpeet. Meillä on luontainen tarve liittyä muihin ihmisiin ja olla vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Kaipaamme ystävyyttä, rakkautta ja läheisyyttä. Ikääntyminen voi tuoda paljon muutoksia sosiaalisiin suhteisiin.

Ihmisen yksi perustarpeista on sosiaaliset tarpeet. Meillä on luontainen tarve liittyä muihin ihmisiin ja olla vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Kaipaamme ystävyyttä, rakkautta ja läheisyyttä. Ikääntyminen voi tuoda paljon muutoksia sosiaalisiin suhteisiin.

Ihmisen yksi perustarpeista on sosiaaliset tarpeet. Meillä on luontainen tarve liittyä muihin ihmisiin ja olla vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Kaipaamme ystävyyttä, rakkautta ja läheisyyttä. Ikääntyminen voi tuoda paljon muutoksia sosiaalisiin suhteisiin.

Ihmisen yksi perustarpeista on sosiaaliset tarpeet. Meillä on luontainen tarve liittyä muihin ihmisiin ja olla vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Kaipaamme ystävyyttä, rakkautta ja läheisyyttä. Ikääntyminen voi tuoda paljon muutoksia sosiaalisiin suhteisiin.

Intian New Delhi on yksi maailman saastuneimmista kaupungeista. Tappava savusumu leijailee kaikkialla. Lämpötilan noustessa 50 asteeseen ilmastointilaite antaa hetken helpotuksen todellisuudesta. Onko tämä myös meidän tulevaisuutemme? O: Rahul Jain. T: Toinen katse 2020 (U)

Intian New Delhi on yksi maailman saastuneimmista kaupungeista. Tappava savusumu leijailee kaikkialla. Lämpötilan noustessa 50 asteeseen ilmastointilaite antaa hetken helpotuksen todellisuudesta. Onko tämä myös meidän tulevaisuutemme? O: Rahul Jain. T: Toinen katse 2020 (U)

Hanukan viettoa Suomessa. Hanukka on valon juhla, jota juutalaiset viettävät yleensä samoihin aikoihin kuin joulua vietetään. Juutalaisperhe jakaa ajatuksensa hanukan vietosta ja sen merkityksestä.

Hanukan viettoa Suomessa. Hanukka on valon juhla, jota juutalaiset viettävät yleensä samoihin aikoihin kuin joulua vietetään. Juutalaisperhe jakaa ajatuksensa hanukan vietosta ja sen merkityksestä.

Hanukan viettoa Suomessa. Hanukka on valon juhla, jota juutalaiset viettävät yleensä samoihin aikoihin kuin joulua vietetään. Juutalaisperhe jakaa ajatuksensa hanukan vietosta ja sen merkityksestä.

Eija Linna-Aho, Intoa elämään -hanke

Suomessa katuväkivalta ja jengit ovat herättäneet tunteita ja keskustelua. Mistä ilmiöissä on kyse ja kuinka niihin tulisi suhtautua? Miten Suomessa toimitaan tai tulisi toimia tulevaisuudessa ilmiöiden parissa? Keskustelemassa komisario Simo Kauppinen, ohjaaja Mehdi Lakhal ja tutkijatohtori Markus Kaakinen. Keskustelun juontaa toimittaja Milla Madetoja.

Sarjamurha, feminismi ja rasisminvastaisuus ovat aiheita Mathilde Walter Clarksin filosofisissa esseissä. Isoja aiheita nostetaan esiin värikkäiden tarinoiden avulla. Niissä luut kohoavat esiin hautausmailla ja gorillapatsas maalataan tulenpunaiseksi. Tarinat sekoittuvat omakohtaisiin muistoihin Yhdysvalloissa vietetystä kesälomasta, joka päättyi kammottaviin tarinoihin sarjamurhaajasta. Toimittaja Maria Månson keskustelee kirjailijan kanssa ja antaa myös lukijoiden puhua. (U)

Koulu on tärkeä tekijä Jacob Skyggebjergin romaanissa "Der går min klasselærer", jossa opettajana toimiva Erling kamppailee tunne-elämänsä ja työnsä kanssa. Tapahtumat sijoittuvat jyllantilaiseen pikkukaupunkiin 2000-luvun alussa. Miksi koulu on ihanteellinen ympäristö romaanille, jossa käsitellään tylsyyden tunnetta, hengenvaarallista kiusaamista ja pysähtynyttä pikkukaupunkia? Toimittaja Maria Månson keskustelee kirjailijan kanssa, mutta antaa puheenvuoron myös lukijoille.

Nuori tanskalainen sotaleski jättää vuonna 1942 kaksi poikaansa lastenkotiin lähteäkseen lepäämään natsieliitin luokse Müncheniin. Millaista on kirjoittaa näin epämiellyttävästä päähenkilöstä? Lisääkö Kirsten Thorupin romaani "Indtil vanvid, indtil døden" ymmärrystä siitä millaista elämä natsi-Saksassa oli? Toimittaja Maria Månson keskustelee aiheesta kirjailijan ja kahden toiseen maailmansotaan erikoistuneen historioitsijan kanssa.

Vuonna 1990 autolautta Scandinavian Starilla syttyi tulipalo, jossa kuoli 159 ihmistä. Palon syttymissyy on edelleen epäselvä. Tapahtumat ovat taustana Asta Olivia Nordenhofin romaanissa "Penge på lommen" (suom. Löysää rahaa). Kirjassaan Nordenhof yrittää selvittää tapahtuman käänteitä. Hän esittää voimakasta kritiikkiä kapitalismia kohtaan kertoen samalla Kurtin ja Maggien onnettoman rakkaustarinan. Toimittaja Maria Månson haastattelee kirjailijaa ja kahta lukijaa, jotka kertovat näkemyksensä politiikan vaikutuksesta tapahtumien kulkuun.

1960-luvulla Tanskaan adoptoitiin paljon lapsia Grönlannista, ja osalle heistä seuraukset olivat kohtalokkaita. Yksi näistä adoptiolapsista saa äänen kirjailija Iben Mondrupin romaanissa "Tabita". Mutta voiko tanskalainen kirjailija kirjoittaa grönlantilaisen lapsen tarinan? Antaako romaani rehellisen kuvan tanskalais-grönlantilaisten suhteiden kireydestä? Toimittaja Maria Månson haastattelee kirjailijaa ja yhtä 60-luvun adoptiolasta.

Luennoitsijana Eija Linna-alho

Mitä koti merkitsee ihmiselle, jolla on kaksi tai useampi koti? Mistä turvallisuuden tunne syntyy, kun koti siirtyy paikasta toiseen? Hyvin sanottu -keskustelufestivaalien keskustelussa kodin merkityksestä puhuvat vuoden 2021 pakolaismies Ahmed Mesaedy, yrittäjä ja äitiysfysioterapeutti Piritta Hagman, näyttelijä Jussi Vatanen sekä Lotta ja pappa -duosta tuttu kirjailija ja videobloggaaja Lotta-Sofia Saahko. Tulkattu viittomakielelle.

Intian New Delhi on yksi maailman saastuneimmista kaupungeista. Tappava savusumu leijailee kaikkialla. Lämpötilan noustessa 50 asteeseen ilmastointilaite antaa hetken helpotuksen todellisuudesta. Onko tämä myös meidän tulevaisuutemme? O: Rahul Jain. T: Toinen katse 2020 (U)

Intian New Delhi on yksi maailman saastuneimmista kaupungeista. Tappava savusumu leijailee kaikkialla. Lämpötilan noustessa 50 asteeseen ilmastointilaite antaa hetken helpotuksen todellisuudesta. Onko tämä myös meidän tulevaisuutemme? O: Rahul Jain. T: Toinen katse 2020 (U)

Intian New Delhi on yksi maailman saastuneimmista kaupungeista. Tappava savusumu leijailee kaikkialla. Lämpötilan noustessa 50 asteeseen ilmastointilaite antaa hetken helpotuksen todellisuudesta. Onko tämä myös meidän tulevaisuutemme? O: Rahul Jain. T: Toinen katse (2020)

Romaanissaan "Rampen" Jesper Stein sukeltaa lapsuuteensa ja nuoruuteensa ymmärtääkseen mitä vanhempien ero ja perheen hajoaminen hänelle tarkoitti. Toimittaja Maria Månson keskustelee kirjasta vieraidensa kanssa.

Jens Smærup Sørensenin uusin romaani "Klinten" käsittelee ilmastonmuutosta ja ihmisten väliltä kadonnutta yhteyttä. Toimittaja Maria Månson keskustelee kirjasta vieraidensa kanssa.

Kirjassaan "Det du ikke vil vide" Birgithe Kosovic sitoo isänsä elämänpolun Jugoslavian historiaan ja epäonnisiin liiketoimiin. Voiko isän viha tuhota koko perheen? Toimittaja Maria Månson johtaa keskustelua.

Stine Pilgaardin humoristinen bestseller kertoo puheliaan kaupunkilaisdaamin muutosta niukkasanaiseen Länsi-Jyllantiin. Miten tämä sopeutuu uuteen ja erilaiseen? Toimittaja Maria Månson johtaa keskustelua kirjasta.

Olga Ravnsin romaanin "Mit arbedje" päähenkilö Anna kärsii synnytyksen jälkeisestä masennuksesta. Kuinka äidiksi tultuaan voi löytää uuden paikkansa elämässä? Toimittaja Maria Månson keskustelee vieraidensa kanssa.

Kirjailija Anne Lise Marstrand Jørgensen kuvaa romaanissaan kuningatar Margareeta I:n elämää keskiajalla. Toimittaja Maria Månson keskustelee kirjailijan, kirjallisuusasiantuntijoiden ja naispoliitikkojen kanssa.

Sota Ukrainassa jatkuu ilman Venäjän suuria voittoja. Mitä venäläiset ajattelevat pitkittyneestä sodasta ja vetoaako voitonpäivän natsiretoriikka kansaan? Studiossa Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila ja Ylen ulkomaantoimittaja Simo Ortamo. Suomen Nato-hakemuksen ratkaisun hetket ovat käsillä. Millaiseen Natoon Suomi liittyisi? Vieraina puolustusministeriön osastopäällikkö Janne Kuusela ja kenraaliluutnantti (res.) Arto Räty. Juontajana Petri Raivio. #yleastudio

Korkeat itsemurhaluvut Grönlannissa ovat taustana kirjailija Niviaq Korneliussenin romaanille "Blomsterdalen". Toimittaja Maria Månson keskustelee kirjailijan, asiantuntijoiden ja lukijoiden kanssa.

Sota Ukrainassa jatkuu ilman Venäjän suuria voittoja. Mitä venäläiset ajattelevat pitkittyneestä sodasta ja vetoaako voitonpäivän natsiretoriikka kansaan? Studiossa Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila ja Ylen ulkomaantoimittaja Simo Ortamo. Suomen Nato-hakemuksen ratkaisun hetket ovat käsillä. Millaiseen Natoon Suomi liittyisi? Vieraina puolustusministeriön osastopäällikkö Janne Kuusela ja kenraaliluutnantti (res.) Arto Räty. Juontajana Petri Raivio. #yleastudio

Sota Ukrainassa jatkuu ilman Venäjän suuria voittoja. Mitä venäläiset ajattelevat pitkittyneestä sodasta ja vetoaako voitonpäivän natsiretoriikka kansaan? Studiossa Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila ja Ylen ulkomaantoimittaja Simo Ortamo. Suomen Nato-hakemuksen ratkaisun hetket ovat käsillä. Millaiseen Natoon Suomi liittyisi? Vieraina puolustusministeriön osastopäällikkö Janne Kuusela ja kenraaliluutnantti (res.) Arto Räty. Juontajana Petri Raivio. #yleastudio

Intian New Delhi on yksi maailman saastuneimmista kaupungeista. Tappava savusumu leijailee kaikkialla. Lämpötilan noustessa 50 asteeseen ilmastointilaite antaa hetken helpotuksen todellisuudesta. Onko tämä myös meidän tulevaisuutemme? O: Rahul Jain. T: Toinen katse (2020)

Intian New Delhi on yksi maailman saastuneimmista kaupungeista. Tappava savusumu leijailee kaikkialla. Lämpötilan noustessa 50 asteeseen ilmastointilaite antaa hetken helpotuksen todellisuudesta. Onko tämä myös meidän tulevaisuutemme? O: Rahul Jain. T: Toinen katse (2020)

Nato ja Suomen hävittäjät. Nato-jäsenyys ja hävittäjähankinnat ovat olleet keskustelun aiheina. Lassi Erpiö käy läpi niihin liittyviä taustoja. Esitetty 8.12.2021.

Nato ja Suomen hävittäjät. Nato-jäsenyys ja hävittäjähankinnat ovat olleet keskustelun aiheina. Lassi Erpiö käy läpi niihin liittyviä taustoja. Esitetty 8.12.2021.

Nato ja Suomen hävittäjät. Nato-jäsenyys ja hävittäjähankinnat ovat olleet keskustelun aiheina. Lassi Erpiö käy läpi niihin liittyviä taustoja. Esitetty 8.12.2021.

Venäjä-profetioita. Venäjä on puhuttanut paljon viimeisinä viikkoina. Onko syytä olla huolestunut? Ainakin rukousta tarvitaan, jotta aseelliselta selkkaukselta vältytään.

Venäjä-profetioita. Venäjä on puhuttanut paljon viimeisinä viikkoina. Onko syytä olla huolestunut? Ainakin rukousta tarvitaan, jotta aseelliselta selkkaukselta vältytään.

Venäjä-profetioita. Venäjä on puhuttanut paljon viimeisinä viikkoina. Onko syytä olla huolestunut? Ainakin rukousta tarvitaan, jotta aseelliselta selkkaukselta vältytään.

Venäjä-profetioita. Venäjä on puhuttanut paljon viimeisinä viikkoina. Onko syytä olla huolestunut? Ainakin rukousta tarvitaan, jotta aseelliselta selkkaukselta vältytään.

Venäjä-profetioita. Venäjä on puhuttanut paljon viimeisinä viikkoina. Onko syytä olla huolestunut? Ainakin rukousta tarvitaan, jotta aseelliselta selkkaukselta vältytään.

Venäjä-profetioita. Venäjä on puhuttanut paljon viimeisinä viikkoina. Onko syytä olla huolestunut? Ainakin rukousta tarvitaan, jotta aseelliselta selkkaukselta vältytään.

Kiinako keltainen vaara. Kiina on maailman toiseksi suurin talousmahti, jonka kasvuvauhti on huimaava. Kiinan kommunistinen puolue tähtää siihen, että 100 vuoden marssin myötä Kiina on maailman johtava valta vuonna 2049.

Kiinako keltainen vaara. Kiina on maailman toiseksi suurin talousmahti, jonka kasvuvauhti on huimaava. Kiinan kommunistinen puolue tähtää siihen, että 100 vuoden marssin myötä Kiina on maailman johtava valta vuonna 2049.

Kiinako keltainen vaara. Kiina on maailman toiseksi suurin talousmahti, jonka kasvuvauhti on huimaava. Kiinan kommunistinen puolue tähtää siihen, että 100 vuoden marssin myötä Kiina on maailman johtava valta vuonna 2049.

Kiinako keltainen vaara. Kiina on maailman toiseksi suurin talousmahti, jonka kasvuvauhti on huimaava. Kiinan kommunistinen puolue tähtää siihen, että 100 vuoden marssin myötä Kiina on maailman johtava valta vuonna 2049.

Kiinako keltainen vaara. Kiina on maailman toiseksi suurin talousmahti, jonka kasvuvauhti on huimaava. Kiinan kommunistinen puolue tähtää siihen, että 100 vuoden marssin myötä Kiina on maailman johtava valta vuonna 2049.

Kiinako keltainen vaara. Kiina on maailman toiseksi suurin talousmahti, jonka kasvuvauhti on huimaava. Kiinan kommunistinen puolue tähtää siihen, että 100 vuoden marssin myötä Kiina on maailman johtava valta vuonna 2049.