(Mysteries at the Museum/2010) Museot paljastavat menneisyyden ihmeelliset aarteet, jotka auttavat meitä oppimaan historiastamme sekä ymmärtämään keitä olemme. Jokaisen artefaktin takana on tarina kerrottavana sekä salaisuus paljastettavana - tarinoita skandaaleista, mysteereistä, murhista sekä juonitteluista. Jokainen jakso tarjoaa sinulle kiehtovan, paljastavan ja paikoin järkyttävän kierroksen läpi historiamme. Sarja käsittelee museoita laajalti, tutkien jokaisen kolkan ja takahuoneen löytääkseen suosituimmat sekä viihteellisemmät löydökset - huomaamattomat vakoojat, veriset salamurhaajat, dinosaurukset, paranormaalit ilmiöt sekä monia muita aiheita.

(In Search of Haydn/2011) Haydn (1732?1809) oli eräs huomattavimmista uudistajista musiikin alalla. Mozart ja Beethoven ihailivat suuresti Papa-Haydnia, ja kuitenkin hän jää usein nykypäivän konserttisaleissa nuorempien aikalaistensa varjoon.
Ohjelmassa pyritään tasapainottamaan tilannetta ja kuvaamaan tämän unohdetun mestarin elämää ja työtä nykypäivän parhaimpien Haydnin tulkitsijoiden kautta.

(Medieval Dead/2012) Jos keskiajalta peräisin olevat ruumiit osaisivat puhua, mitä ne kertoisivat meille? Ne kertoisivat uskomattomia tarinoita pakanarituaaleista, rutosta ja julmasta maasta, jossa tavallinen kansa kamppaili eloonjäämisestään. Nyt, vuosisatoja hautaamisensa jälkeen, keskiaikaiset vainajat ovat nousemassa haudoistaan. Sarja paljastaa tositarinoita keskiajan elämästä tutkimalla maahan kuopattuja luurankojen jäänteitä. Sarja vie katselijat syvemmälle keskiaikaiseen maailmaan kuin koskaan aikaisemmin yhdistämällä mukaansatempaavien tarinoiden dramaattiset rekonstruoinnit arkeologiaan.

Lähde tutkimaan Pariisin uskomatonta historiaa, seuraamalla tarinoita miehistä sekä naisista, jotka kokivat kaupungin myrskyisän menneisyyden. Uusimman tietotekniikan avulla pääset sukeltamaan syvälle historiallisiin tapahtumiin ja näkemään, kuinka ne muokkasivat Pariisia sellaiseksi, jona tänä päivänä sen tunnemme. Tulet kuulemaan menneiltä aikakausilta erikoisia tarinoita tavallisten pariisilaisten elämästä.

(Time Team YR XI/2005) Time Teamin innostus Britannian rikkaan ja pitkän historian selvittämiseen on populaaristanut arkeologian, jota voisi muutoin helposti pitää ?ummehtuneena? aiheena. Kaivaessaan kaikkea mahdollista paleoliittiselta ajalta aina lähimenneisyyteen saakka Time Team sekä viihdyttää että lisää katsojien historian tuntemusta.

Nämä miehet kaivoivat tunneleita Flanderin mutaan, Champagnen kalkkikiveen ja Alppien graniittiin, ja monet heistä kuolivat kunniattoman kuoleman voiton puolesta ponnistellessaan. He olivat ensimmäisen maailmansodan tuntemattomia sankareita, kaivostyöläisiä, jotka kaivoivat ja louhivat aina vain syvemmälle ja syvemmälle ja vaaransivat oman henkensä ja terveytensä muutaman maanalaisen metrin vuoksi. Tämä huikea sarja ensimmäisen maailmansodan kaivosmiehistä kertoo, kuinka tunnelien kaivamisen strategia aikanaan kehittyi. Strategian keksivät alun perin saksalaiset, sitä hioivat britit ja ranskalaiset, ja sitä sovelsivat sittemmin vuoristosodankäyntiin italialaiset ja itävaltalaiset, jotka kaivoivat tunneleita Alppien kovaan graniittiin ja jäähän voidakseen sijoittaa tykistönsä strategisiin paikkoihin ja räjäyttää kokonaisia vuorenrinteitä.

(Edwardian Farm/2010) Tunnustusta saaneen viktoriaanista maatilaa koskeneen suositun sarjan tekijät palaavat nyt etsimään edvariaanisen, työtä tekevän maaseudun mennyttä maailmaa aivan uudessa mittakaavassa. Historioitsija Ruth Goodman ja arkeologit Alex Langlands ja Peter Ginn herättävät Morwellhamin maatilan eloon työskennellessään siellä kokonaisen vuoden. Edvariaanisen aikakauden yrittäjähengessä he laajentavat myös omaa näkemystään tutustuessaan eloisaan ja monimuotoiseen yhteisöön, jossa maanviljely, puutarhanhoito, kaivostyö ja kalastus nivoutuvat yhteen. Tässä kiehtovassa sarjassa palautetaan henkiin edvariaanisen ajan maanviljelijöiden perinteikäs elämäntyyli ja koko joukko unohdettuja taitoja sekä luodaan ainutlaatuinen näkemys muutoksen kynnykselle sijoittuvaan aikakauteen.

Adolf Hitler on kiistatta kaikkien aikojen erikoislaatuisin johtaja. Hän jätti jälkeensä vertaansa vailla olevan tuhon perinnön. Hitlerin tarinassa on kuitenkin paradoksi: vaikka Hitler oli väkivaltainen ja täynnä vihaa, miksi miljoonat ihmiset tukivat häntä? Sarjan kolmessa jaksossa selvitetään silminnäkijöiden, arkistokuvan ja dramatisointien avulla Hitlerin suhdetta ihmisiin, joita hän johti toisen maailmansodan aikana.

Antiikin Rooma oli suorastaan pelottavan partiarkaalinen yhteiskunta. Naisilla ei ollut äänioikeutta eikä juuri muitakaan lain takaamia oikeuksia. Mutta vallan huipulla naisillakin oli vaikutusvaltaa. Professori Catharine Edwards perehtyy niiden naisten tarinoihin, jotka saivat maistaa Roomassa valtaa. Ellei naisilla ollut poliittista pelisilmää, he päätyivät johtajien sijasta uhreiksi. Ensimmäiseksi Edwards tutustuu keisari Augustuksen vaimoon ja Tiberiuksen äitiin, Liviaan.

(In Search of Haydn/2011) Haydn (1732?1809) oli eräs huomattavimmista uudistajista musiikin alalla. Mozart ja Beethoven ihailivat suuresti Papa-Haydnia, ja kuitenkin hän jää usein nykypäivän konserttisaleissa nuorempien aikalaistensa varjoon.
Ohjelmassa pyritään tasapainottamaan tilannetta ja kuvaamaan tämän unohdetun mestarin elämää ja työtä nykypäivän parhaimpien Haydnin tulkitsijoiden kautta.

Professori Marcus du Sautoy vie meidät ihmeelliselle matkalle kohti mittojen maailmaa. Hän tutkii miksi haluamme mitata sekä määritellä ympärillä olevan maailmamme. Hän selvittää, kuinka metrin, sekunnin sekä painojen mittayksiköt määriteltiin. Hän myös paljastaa, kuinka me pystyimme mittaamaan ja valjastamaan lämmön, valon ja sähkön voiman.

Tunnettu historioitsija ja kirjailija Philippa Gregory paljastaa totuuden kolmesta englantilaisnaisesta, jotka elivät ruusujen sotana tunnetun aatelissukujen välisen verisen valtataistelun ytimessä. Gregoryn mukaan tätä Englannin historian väkivaltaista käännekohtaa ei voi ymmärtää, ellei ymmärrä aatelistoa repivien sukukiistojen keskiössä olleita naisia. Heidän roolinsa oli yhtä merkittävä kuin niiden kuninkaiden ja aatelismiesten, joihin historiankirjoitus perinteisesti on keskittynyt. Ruusujen sodassa keskenään taistelivat suvut, eivät maat, ja näiden naisten lojaalisuus, kapinointi, juonittelu ja petokset muokkasivat ratkaisevasti Englannin historiaa.

(Time Team YR XI/2005) Time Teamin innostus Britannian rikkaan ja pitkän historian selvittämiseen on populaaristanut arkeologian, jota voisi muutoin helposti pitää ?ummehtuneena? aiheena. Kaivaessaan kaikkea mahdollista paleoliittiselta ajalta aina lähimenneisyyteen saakka Time Team sekä viihdyttää että lisää katsojien historian tuntemusta.

(Edwardian Farm/2010) Tunnustusta saaneen viktoriaanista maatilaa koskeneen suositun sarjan tekijät palaavat nyt etsimään edvariaanisen, työtä tekevän maaseudun mennyttä maailmaa aivan uudessa mittakaavassa. Historioitsija Ruth Goodman ja arkeologit Alex Langlands ja Peter Ginn herättävät Morwellhamin maatilan eloon työskennellessään siellä kokonaisen vuoden. Edvariaanisen aikakauden yrittäjähengessä he laajentavat myös omaa näkemystään tutustuessaan eloisaan ja monimuotoiseen yhteisöön, jossa maanviljely, puutarhanhoito, kaivostyö ja kalastus nivoutuvat yhteen. Tässä kiehtovassa sarjassa palautetaan henkiin edvariaanisen ajan maanviljelijöiden perinteikäs elämäntyyli ja koko joukko unohdettuja taitoja sekä luodaan ainutlaatuinen näkemys muutoksen kynnykselle sijoittuvaan aikakauteen.

Lähde tutkimaan Pariisin uskomatonta historiaa, seuraamalla tarinoita miehistä sekä naisista, jotka kokivat kaupungin myrskyisän menneisyyden. Uusimman tietotekniikan avulla pääset sukeltamaan syvälle historiallisiin tapahtumiin ja näkemään, kuinka ne muokkasivat Pariisia sellaiseksi, jona tänä päivänä sen tunnemme. Tulet kuulemaan menneiltä aikakausilta erikoisia tarinoita tavallisten pariisilaisten elämästä.

(Myth Hunters/2013) Myytin metsästäjien toisen tuotantokauden uudet jaksot paljastavat lisää oikeita tarinoita seikkailijoista, jotka uskovat, että historian tärkeimmät myytit ja legendat ovat totta. Jokainen jakso kertoo kiehtovan tarinan löydöksistä, kuten mihin kuningas Arthurin ruumis haudattiin, kuinka Montezuman kullan voisi löytää Salt Lake Cityn lähellä olevasta luolasta ja, kuinka Troijan Helenan jalokivet ilmestyivät venäläiseen museoon. Useimmille ihmisille nämä ovat vain otteita mielikuvituksesta tai elokuvista - mutta nämä jaksot kertovat tarinoita ihmisistä, jotka oikeasti uskovat myyttien olevan totta ja, jotka kulkeutuivat äärirajoillensa todistaakseen ne oikeiksi.

(Mysteries at the Museum/2010) Museot paljastavat menneisyyden ihmeelliset aarteet, jotka auttavat meitä oppimaan historiastamme sekä ymmärtämään keitä olemme. Jokaisen artefaktin takana on tarina kerrottavana sekä salaisuus paljastettavana - tarinoita skandaaleista, mysteereistä, murhista sekä juonitteluista. Jokainen jakso tarjoaa sinulle kiehtovan, paljastavan ja paikoin järkyttävän kierroksen läpi historiamme. Sarja käsittelee museoita laajalti, tutkien jokaisen kolkan ja takahuoneen löytääkseen suosituimmat sekä viihteellisemmät löydökset - huomaamattomat vakoojat, veriset salamurhaajat, dinosaurukset, paranormaalit ilmiöt sekä monia muita aiheita.

Tunnettu historioitsija ja kirjailija Philippa Gregory paljastaa totuuden kolmesta englantilaisnaisesta, jotka elivät ruusujen sotana tunnetun aatelissukujen välisen verisen valtataistelun ytimessä. Gregoryn mukaan tätä Englannin historian väkivaltaista käännekohtaa ei voi ymmärtää, ellei ymmärrä aatelistoa repivien sukukiistojen keskiössä olleita naisia. Heidän roolinsa oli yhtä merkittävä kuin niiden kuninkaiden ja aatelismiesten, joihin historiankirjoitus perinteisesti on keskittynyt. Ruusujen sodassa keskenään taistelivat suvut, eivät maat, ja näiden naisten lojaalisuus, kapinointi, juonittelu ja petokset muokkasivat ratkaisevasti Englannin historiaa.

Historioitsija ja kirjailija Helen Castor tutkii, kuinka keskiajan ihmiset käsittelivät elämän keskeisimpiä muutoksen hetkiä eli syntymää, avioliittoa ja kuolemaa. Castor paljastaa, mitä keskiajan ihmiset ajattelivat ja mihin he uskoivat. Keskiajallahan katolisen kirkon opetukset muovasivat ihmisten ajatuksia ja uskomuksia joka puolella läntistä Eurooppaa. Keskiajan lopulla katolinen kirkko kuitenkin ajautui suurten muutosten kouriin, eivätkä syntymän, avioliiton ja kuoleman käsitteet palanneet enää koskaan ennalleen.

Matkaa ajassa 150 vuotta taaksepäin ja uppoudu taisteluun, joka oli vähällä jakaa koko Yhdysvallat kahtia. Tässä kolmiosaisessa sarjassa perehdytään Amerikan sisällissodan vähemmän tunnettuihin puoliin niin pohjoisvaltioiden, etelävaltioiden kuin miljoonien vapautta kaipaavien orjienkin näkökulmasta. Juontajina toimiva näyttelijätär Ashley Judd, kantrilaulaja Trace Adkins ja näyttelijä Dennis Haysbert. Sarja tarjoaa uusia näkökulmia ja tarinoita, jotka uudelleendramatisoinnit ja Smitsonian-instituutin laajat esinekokoelmat herättävät henkiin.

(Myth Hunters/2013) Myytin metsästäjien toisen tuotantokauden uudet jaksot paljastavat lisää oikeita tarinoita seikkailijoista, jotka uskovat, että historian tärkeimmät myytit ja legendat ovat totta. Jokainen jakso kertoo kiehtovan tarinan löydöksistä, kuten mihin kuningas Arthurin ruumis haudattiin, kuinka Montezuman kullan voisi löytää Salt Lake Cityn lähellä olevasta luolasta ja, kuinka Troijan Helenan jalokivet ilmestyivät venäläiseen museoon. Useimmille ihmisille nämä ovat vain otteita mielikuvituksesta tai elokuvista - mutta nämä jaksot kertovat tarinoita ihmisistä, jotka oikeasti uskovat myyttien olevan totta ja, jotka kulkeutuivat äärirajoillensa todistaakseen ne oikeiksi.

(Croatian Kings/2011) Tässä sarjassa palaamme Kroatian historian mielenkiintoisimpiin vaiheisiin: 600-luvun asutuksesta neljä vuosisataa myöhemmin päättyneeseen paikallisten Trpimirovic-hallitsijoiden kauteen. Kroatian hallitsijat Trpimir, Tomislav, Stjepan Drzislav, Petar Kresimir IV ja Zvonimir saavat ensimmäisen kerran kasvot ja hahmon ruudulla.

Nämä miehet kaivoivat tunneleita Flanderin mutaan, Champagnen kalkkikiveen ja Alppien graniittiin, ja monet heistä kuolivat kunniattoman kuoleman voiton puolesta ponnistellessaan. He olivat ensimmäisen maailmansodan tuntemattomia sankareita, kaivostyöläisiä, jotka kaivoivat ja louhivat aina vain syvemmälle ja syvemmälle ja vaaransivat oman henkensä ja terveytensä muutaman maanalaisen metrin vuoksi. Tämä huikea sarja ensimmäisen maailmansodan kaivosmiehistä kertoo, kuinka tunnelien kaivamisen strategia aikanaan kehittyi. Strategian keksivät alun perin saksalaiset, sitä hioivat britit ja ranskalaiset, ja sitä sovelsivat sittemmin vuoristosodankäyntiin italialaiset ja itävaltalaiset, jotka kaivoivat tunneleita Alppien kovaan graniittiin ja jäähän voidakseen sijoittaa tykistönsä strategisiin paikkoihin ja räjäyttää kokonaisia vuorenrinteitä.

Tunnettu historioitsija ja kirjailija Philippa Gregory paljastaa totuuden kolmesta englantilaisnaisesta, jotka elivät ruusujen sotana tunnetun aatelissukujen välisen verisen valtataistelun ytimessä. Gregoryn mukaan tätä Englannin historian väkivaltaista käännekohtaa ei voi ymmärtää, ellei ymmärrä aatelistoa repivien sukukiistojen keskiössä olleita naisia. Heidän roolinsa oli yhtä merkittävä kuin niiden kuninkaiden ja aatelismiesten, joihin historiankirjoitus perinteisesti on keskittynyt. Ruusujen sodassa keskenään taistelivat suvut, eivät maat, ja näiden naisten lojaalisuus, kapinointi, juonittelu ja petokset muokkasivat ratkaisevasti Englannin historiaa.